USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
Yleistä
-
Suomessa on 25 valvottua lentoasemaa sekä yli 50 valvomatonta lentopaikkaa ja kevytlentopaikkaa. Niillä toimivien yhdistysten kautta pääsee helpoimmin toimintaan mukaan.
Ilmatilaa saa Suomessa käyttää pääsääntöisesti vapaasti ilmailuun, mutta joissain ilmatilan osissa, kuten lentoasemien lähestymisalueilla ja lentoväylissä, lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lisäksi on olemassa vaara- ja rajoitusalueita, jotka voidaan sulkea ilmaliikenteeltä esimerkiksi Puolustusvoimien ammuntojen takia.
Lentopaikkojen lisäksi lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin voi Suomessa tilapäisesti käyttää avoimia vesialueita ja maanomistajan luvalla muita sopivia alueita. On syytä kuitenkin huomioida mahdolliset rajoitukset esimerkiksi moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytölle. Ilma-aluksen lentokäsikirjan ohjeita käytettävissä olevan kiitotien pituudesta ja reunaesteistä tulee noudattaa kaikissa tapauksissa.
Myös ulkomaille lentäminen on mahdollista, erityisesti EU:n sisällä. Tällöin lentäjällä on syytä olla englanninkielinen radiopuhelimenhoitajan kelpuutus. Tyyppihyväksymättömällä ilma-aluksella ulkomaille aiottaessa lentäjän tulee varmistaa etukäteen, että ao. maan viranomainen sallii kyseisellä ilma-aluksella lentämisen ilmatilassaan.
Ilma-aluksen varustukselle on erilaisia vaatimuksia ilmatilan eri osissa. Vähäisimmällä varustuksella pärjää valvomattomassa ilmatilassa, jota Suomessa on melko runsaasti. Valvottuun ilmatilaan lennonjohtoselvityksen saamiseksi vaaditaan yleensä vähintäänkin ilmailuradio. Tutkavastaaja eli transponderi helpottaa selvityksen saamista vilkkaampiin ilmatilan osiin.
-
Sanotaan, että ilmailu ei lähtökohtaisesti ole turvallista, mutta siitä tehdään turvallista. Tämä tapahtuu huolellisella valmistautumisella jokaiselle lennolle. Liikenneilmailussa tässä on päästy niin pitkälle, että lähtokohtaisesta turvattomuudestaan huolimatta lentomatkustuksesta on tehty kaikkein turvallisin matkustusmuoto.
Harrasteilmailussakin tekninen vika on harvoin syynä onnettomuuksiin. Useimmiten sen sijaan lentäjä on tavalla tai toisella ylittänyt taitonsa, esimerkiksi lentämällä itselleen liian vaativiin sääolosuhteisiin, tekemällä liian vaativia lentoliikeitä liian pienillä turvamarginaaleilla tai muutoin valmistautunut lentoon huolimattomasti. Yhdestä yksittäisestä syystä onnettomuuksia ei yleensä tapahdu, vaan liian monen riskitekijän yhtäaikainen toteutuminen lopulta johtaa onnettomuuteen.
Harrasteilmailija voi siis itse vaikuttaa hyvin paljon toimintansa riskitasoon omilla valinnoillaan ja pitämällä itsensä tietoisena mahdollisista riskeistä. Perusasiat näistä opitaan jo lupakirjakursseilla, mutta tietojaan on syytä päivittää jatkuvasti seuraamalla mm. alan julkaisuja ja keräämällä ns. kuppilatiimaa.
Tilastollisesti harrasteilmailu vastaa riskitasoltaan esimerkiksi moottoripyöräilyä.
-
Tyypillinen lento jakaantuu kolmeen vaiheeseen: lennon suunnittelu, itse lento ja lennon lopettaminen.
Lennon suunnittelu
Huolellinen lennon valmistelu on tärkeä osa lentoturvallisuutta. Ennen lennolle lähtöä selvitetään ilmailun tietojärjestelmän avulla sääolosuhteet lähtö- ja määräpaikalla sekä aiotulla reitillä. Samalla selvitetään mahdollisten lennonjohtoelimien aukioloajat ja aktiiviset vaara-alueet sekä tehdään polttoaine- ja kuormauslaskelmat.
Lennon suoritus
Itse lennon suoritus alkaa ilmailuvälineen huolellisella tarkastamisella ja lentokuntoon saattamisella. Lennon aikana seurataan lennon edistymistä suunnitelmaan verrattuna, jolloin voidaan havaita mahdolliset poikkeamat hyvissä ajoin. Esimerkiksi suunniteltua voimakkaampi vastatuuli voi vaatia lentokorkeuden tai -nopeuden muuttamista tai ylimääräisen välilaskun tekemistä polttoainetäydennystä varten.
Lennon lopetus
Laskeutumisen jälkeen täytetään asiakirjat, kuten ilma-aluksen lokikirja, pysäköidään ilma-alus ja laitetaan mahdolliset seisontasuojat. Jos lentosuunnitelma on jätetty lennonjohdolle ja laskeudutaan valvomattomalle lentopaikalle, täytyy muistaa myös päättää lentosuunnitelma.
-
Tarvitset kansainvälisen siviili-ilmailujärjerjestö ICAOn edellyttämän kielitaitomerkinnän englannin kielestä:
lentäessäsi ulkomailla.
käyttäessäsi englannin kieltä radiopuhelinliikenteessä Suomessa.
käyttäessäsi mittarilentokelpuutusta.Englannin kielen kielitaitomerkinnän saat lupakirjaasi suorittamalla kielitaitokokeen Trafin valtuuttamalle kielitaitotarkastajalle.
Trafi myöntää kielitaitomerkinnän hakemuksesta kielitaitokokeesta annetun todistuksen perusteella. Valtuutettu kielitaitotarkastaja saa tehdä lupakirjaan merkinnän kielitaitomerkinnän voimassaolon jatkamisesta.
Kielitaitomerkinnän voimassaoloaika riippuu lupakirjaluokasta ja kielitaidon tasosta. Kielitaitomerkinnät ovat voimassa seuraavasti:
Taso 6 on voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia.
Taso 5 on voimassa kuusi vuotta.
Taso 4 on voimassa ohjaamomiehistöllä neljä vuotta ja lennonvarmistushenkilöstöllä kolme vuotta. -
Lentolupakirjan voimassa olevat kelpuutukset määrittelevät lupakirjanhaltijan eli ilma-aluksen ohjaajan oikeudet. Trafi myöntää lentolupakirjoihin liitettävät kelpuutukset, jotka sallivat lupakirjan haltijan käyttää lupakirjaansa monipuolisemmin. Kelpuutuksia ovat esimerkiksi tyyppi- ja luokkakelpuutukset sekä kouluttajakelpuutukset.
Kelpuutuksen hankkimiseen liittyy teoria- ja lentokoulutusta sekä lentokoe. Joihinkin kelpuutuksiin liittyy myös teoriakoe.
Kelpuutuksen voimassaolon jatkaminen ja uusiminen
Lupakirjaan merkittyjen kelpuutusten voimassaoloa jatketaan kelpuutuksesta riippuen joko kokemuksella, koululennolla tai tarkastuslennolla tai niiden yhdistelmillä. Vanhentunut kelpuutus voidaan uusia yleensä kertauskoulutuksella ja tarkastuslennolla.
Tarkastuslentäjät voivat jatkaa kelpuutusten voimassaoloa sekä myös uusia vanhentuneita kelpuutuksia mikäli:
kelpuutus on merkittynä lupakirjaan ja
kelpuutuksen voimassaolon päättymisestä on alle 3 vuotta.Kelpuutuksen väliaikainen käyttöoikeus
Tarkastuslentäjä voi myöntää hyväksytyn lentokokeen jälkeen väliaikaisen oikeuden käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia. Tällöin lupakirjan haltija pääsee hyödyntämään uutta kelpuutustaan jo odottaessaan uuden lupakirjan valmistumista.
-
Lentokoe
Lentokoe on taidonnäyte, joka annetaan uuden lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä varten. Lentokokeeseen sisältyy lento-osio sekä tarkastuslentäjän pitämä suullinen kuulustelu.
PPL lentokoe – Tilaa itse tarkastuslento ottamalla yhteyttä tarkastuslentäjään
CPL lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi
IR lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi
ATPL lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fiYhteydenotto lupakirjat ja pätevyydet yksikköön, lentokokeet(at)trafi.fi tulee ottaa IR/CPL/ATPL lentokokeiden osalta vähintään 14 vuorokautta ennen tarkastustapahtuman suunniteltua ajankohtaa.
Tarkastuslento
Tarkastuslento on taidonnäyte, joka annetaan kelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten. Tarkastuslentoon sisältyy lento-osio sekä tarkastuslentäjän pitämä suullinen kuulustelu.
Tilaa itse tarkastuslento ottamalla yhteyttä tarkastuslentäjään.
Pätevyyden arviointi
Pätevyyden arviointi liittyy tarkastuslentäjän hyväksyntään tai lennonopettajan kelpuutukseen.
Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi.
Yhteydenotto lupakirjat ja pätevyydet yksikköön tulee ottaa pätevyyden arviointien osalta vähintään 14 vuorokautta ennen tarkastustapahtuman suunniteltua ajankohtaa.
-
Tarkastuslentäjä voi myöntää hyväksytysti suoritetun lentokokeen jälkeen JAR-FCL tai EASA Part-FCL lupakirjan haltijalle väliaikaisen oikeuden käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia odottaessaan merkintää lupakirjaan.
-
Lentokoulutuksen tai siihen liittyvän teoriakoulutuksen ja ilmailun eräiden ammattiryhmien koulutukseen vaaditaan koulutuksen antajalta ilmailuviranomaisen myöntämä koulutuslupa tai koulutusorganisaation hyväksyntä muutamaa pienimuotoisen koulutuksen poikkeusta lukuun ottamatta. EASA-lupakirjoihin tähtäävää koulutusta voivat antaa vain hyväksytyt koulutusorganisaatiot (ATO, Approved Training Organization), jotka täyttävät EASA:n asettamat vaatimukset.
Ilmailuviranomainen Trafi toimii eräänlaisena koulutettavan kuluttaja-asiamiehenä, sillä myöntäessään koulutuslupaa tai -hyväksyntää se pyrkii varmistamaan lentokoululta mm. seuraavat asiat: Koululla on tarkoituksenmukainen henkilöstö, koulutustilat ja koulutuskalusto. Tämä pitää sisällään ilma-alukset ja maaharjoittelulaitteet. Koulutus järjestetään koulutukseen soveltuvalta lentopaikalta. Vaatimuksina ovat esimerkiksi ensiapu- ja palonsammutusvälineet, puhelin, tuulen suunnan osoitin, loukkaantuneen henkilön kuljetukseen sopiva kuljetusväline sekä radiovarustus maan ja ilma-aluksen välisen radioyhteyden hoitamiseen.
- Kouluttajalla on tarjota oppilaalle jaettavaksi ja tutustuttavaksi tarpeellinen kirjallisuus.
- Koulutus järjestetään turvallisesti ja ilma-aluksissa on peruskoulutuksessa vaadittavat lisävakuutukset.
- Koulutusohjelmat ovat korkealaatuisia.
- Käytössä olevilta koulutusohjelmilta vaaditaan hyväksyntä.
- Lennonopettajina toimivilla on siihen saatu koulutus ja oikeus eli voimassa oleva lennonopettajan kelpuutus.
-
Sarjavalmistusta varten ilma-alustyypille myönnetään tyyppihyväksyntä, kun se täyttää ao. tyyppihyväksyntävaatimukset. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on antanut yhteiset eurooppalaiset tyyppihyväksyntävaatimukset (Certification Specification) eurooppalaisen tyyppihyväksynnän myöntämiseksi.
Ilma-alus voi olla tyyppihyväksytty myös ulkomaisten, esimerkiksi USA:n FAA:n tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisesti.
Ansiolentotoimintaan käytettävän ilma-aluksen on oltava tyyppihyväksytty.
Koe- ja harrasteluokan ilma-alukset
Ultrakevyille ilma-aluksille ei myönnetä tyyppihyväksyntää, vaan ne kuuluvat aina koe- ja harrasteluokan ilma-aluksiin. Kaupallisesti valmistettaville ultrakeveille voidaan tyyppitarkastuksen perusteella myöntää tyyppitodistus, joka mahdollistaa rajoitetun lentokelpoisuustodistuksen myöntämisen ilma-alukselle.
Harrasterakenteisten tai muutettujen ilma-alusten, jotka ovat kokonaan tai suurimmalta osin itse valmistettuja, rakentamiseen tarvitaan ilmailuviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Harrasterakenteinen ilma-alus voi kuulua muuhunkin luokkaan kuin ultrakeveisiin. Tähän luokkaan kuuluvat myös koetarkoituksiin rakennetut ilma-alukset, kuten uutta tyyppiä edustavat prototyypit, joilla ei vielä ole tyyppihyväksyntää.
Ilma-alusluokka Luokan suurin sallittu lentoonlähtömassa Suurin paikkaluku Sakkausnopeus enintään Hyväksyntä Ultrakevyet lentokoneet 450 kg (495 kg kellukkeilla) 2 65 km/h Tyyppitodistus/ harrasterak. Lentokoneet (LSA) 600 kg 2 82 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Lentokoneet (ELA1) 1 000 kg 4 110 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Lentokoneet (yksimoottoriset mäntämoottorikoneet) 2 730 kg (19) 110 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Lentokoneet (yksimoottoriset turbiinimoottorikoneet) 2 730 kg (19) 110 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Purjelentokoneet (ELA1) 50 kg (850 kg apumoottorilla) 2 90 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Moottoripurjelentokoneet (ELA 1) 850 kg 2 90 km/h Tyyppihyväks./ harrasterak. Kuumailmapallo (ELA1) Tyyppihyväks./ harrasterak. Autogyro (gyrokopteri) 560 kg 2 Tyyppihyväks./ harrasterak. Ultrakevyet helikopterit 450 kg 2 Tyyppihyväks./ harrasterak. Helikopterit Tyyppihyväks./ harrasterak. -
Lentokäsikirjat ja niiden hyväksyntämenetelmät ovat uudistuneet Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen toimivallan laajentumisen myötä. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA (European Aviation Safety Agency) hyväksyy ilma-alusten uudet lentokäsikirjat konetyypeittäin.
Lentokäsikirja on olennainen osa ilma-aluksen tyyppihyväksyntää. Koska tyyppihyväksyntä on siirtynyt EASAn toimivaltaan, ei lentokäsikirjaa tarvitse enää lähettää hyväksyttäväksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiiin. EASA hyväksyy uudet lentokäsikirjat konetyypeittäin.
Käsikirjoja ei tarvitse toimittaa EASAan, sillä hyväksyntä on uusissa käsikirjoissa jo valmiina. Niissä on teksti “EASA approved” sekä hyväksyntään liittyvä numero. Trafi ei myöskään enää kirjoita ilma-aluksille konekohtaista lentokäsikirjan etulehteä.
Tarkistuslista
Ilma-aluksessa on oltava tarkistuslista, jonka sisältö vastaa hyväksytyn lentokäsikirjan toimintaohjeita, ilma-aluksen varustusta ja ilma-alukselle hyväksyttyä lentotoimintamuotoa. Tarkistuslista voi olla suomen kielellä tai samalla kielellä kuin lentokäsikirja. Jollei tarkistuslistan sisältöä ole määritelty lentokäsikirjassa, on tarkistuslistassa esitettävä tarpeelliset menettelyt, jotka liittyvät normaalitoimintaan, epänormaaleihin tilanteisiin ja hätätilanteisiin.
Ultrien ja harrasterakenteisten ilma-alusten lento-ohjekirjat hyväksyy edelleen ilma-aluskatsastaja. Lentokäsikirja tarvitaan vain niissä ilma-aluksissa, joiden tyyppispesifikaatiossa sellainen mainitaan. Monissa vanhemmissa koneissa riittävät ohjekilvet.
Vanhat lentokäsikirjat kelpaavat sellaisenaan edellyttäen, että ne ovat ajan tasalla. Lentokäsikirja saa edelleen olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen.
-
Ilma-alus on lentokelpoinen silloin, kun se on suunniteltu, valmistettu, huollettu ja varustettu siten, että sitä voidaan turvallisesti käyttää ilmailuun. Tyyppihyväksytyn ilma-aluksen omistajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kone on huollettu ja varustettu tyyppihyväksynnän haltijan ohjeiden mukaan ohjeissa määriteltyjä käynti- ja kalenteriaikarajoja noudattaen.
Noudatettavat ohjeet
Tyyppihyväksyntä myönnetään lentokoneille (helikoptereille), moottoreille ja potkureille. Lisäksi ilma-aluksiin voidaan tehdä muutoksia tyyppihyväksyntään erilaisilla lisätyyppihyväksynnöillä ja yksittäisillä muutostyöhyväksynnöillä.
Yleensä esim. lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijan (eli useimmiten valmistajan) huolto-ohjeet kattavat myös siihen asennettujen tyyppihyväksynnän mukaisen moottorin ja potkurin huolto-ohjeet. Mikäli ilma-alukseen on esimerkiksi lisätyyppihyväksynnällä vaihdettu tyyppihyväksynnästä poikkeava potkuri tms., on tällöin noudatettava lisätyyppihyväksynnän haltijan tai potkurin tyyppihyväksynnän haltijan huolto-ohjeita näiltä osin.
Tyyppihyväksynnän ja lisätyyppihyväksynnän haltijat päivittävät huolto-ohjeitaan aika ajoin kertyneiden käyttökokemusten perusteella. Myös tyyppihyväksynnän haltijan toimivaltainen viranomainen ja ilma-aluksen rekisteröintivaltion toimivaltainen viranomainen voivat julkaista lentokelpoisuusmääräyksiä (Airworthiness Directive, AD), jotka voivat vaikuttaa huoltovaatimuksiin.
Ilma-aluksen lentokelpoisuuden säilyttämiseksi sen on siis oltava huollettu kaikkien näiden ohjeiden mukaisesti. Huoltovaatimusten hallinnoimiseksi ilma-alukselle on ylläpidettävä huolto-ohjelmaa, jossa kaikki em. ohjeet on huomioitu. Huolto-ohjelman tulee olla rekisteröintivaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.
Kuka hallinnoi
Yksityiskäytössä olevan ilma-aluksen omistaja tai käyttäjä voi laatia huolto-ohjelman ja hallinnoida ilma-aluksensa lentokelpoisuutta itse tai tehdä sopimuksen hyväksytyn jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation (EASA Osa M Subpart G -organisaatio, CAMO) kanssa huolto-ohjelman laatimisesta ja/tai jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnasta.
Kuka saa huoltaa
Tyyppihyväksytyn ilma-aluksen huolto-ohjelman mukaiset huollot tulee tehdä valtuutetun huoltohenkilöstön tai hyväksytyn huolto-organisaation toimesta (yksityiskäytössä EASA Part 145 tai Part M Subpart F huolto-organisaatio, tai ELA1 ilma-alusten kohdalla myös lupakirjamekaanikko). Huolto-organisaatio ja jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio voivat olla samakin organisaatio, mikäli sillä on molemmat toimiluvat, mutta sen ei tarvitse olla sama. Ilma-alus voi olla vain yhden jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation hallinnassa kerrallaan, mutta huolto-ohjelman mukaisten huoltojen tekemiseen voi käyttää mitä tahansa asianmukaisesti hyväksyttyä huolto-organisaatiota.
Yksityiskäytössä olevan ilma-aluksen osalta hyväksytyksi huolto-organisaatioksi katsotaan myös ns. lentäjä-omistaja (Pilot-Owner) niiden töiden osalta, jotka on huolto-ohjelmassa erikseen määritelty sellaisiksi, jotka tietyn pätevyyden omaava nimetty lentäjä-omistaja voi tehdä.
-
Suomalaiseen ilma-alukseen asennettavan muutostyön tulee olla Euroopan turvallisuusviraston hyväksymä. Ennen EASAn perustamista Suomessa tai jossain muussa jäsenvaltiossa hyväksytyt muutostyöt katsotaan EASAn hyväksymiksi. Harrasteilma-alusten osalta muutostyöhyväksynnät myöntää ilmailuviranomainen kansallisten määräysten mukaisesti.
Ilmailuviranomainen on kerännyt Suomessa rekisteröityihin ilma-aluksiin tehtyjä muutostöitä listalle (1.9.09). Kaikki ennen 28.9.2003 Suomessa tai muussa jäsenvaltiossa hyväksytyt muutostyöt voidaan katsoa EASAn hyväksymiksi.
Myös ennen 28.9.2003 asennetut STC:t katsotaan EASAn hyväksymiksi.
-
Melutodistuksen avulla ilma-aluksen miehistö pystyy todistamaan aluksen aiheuttaman melutason. Lentoasemat vaativat usein niille laskeutuvilta ilma-aluksilta melutodistuksen. Joillakin asemilla meluisasta koneesta on maksettava ylimääräistä melumaksua. Suomessa melumaksu peritään Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisilta (2300-0600 LMT) lentoonlähdöiltä suihkuturbiinimoottoreilla varustetuilta ilma-aluksilta.
Melutasot vaihtelevat ilma-alustyypeittäin. Suuret lentokoneet aiheuttavat eniten melua. Sallittu melutaso määritellään kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn melunormeissa ICAO Annex 16. Suomessa ja useissa muissa maissa lentäminen suihkulentokoneilla, jotka eivät täytä ICAO Annex 16, niteen I, osan 2 luvun 3 melumääräyksiä, on kielletty. Jos ilma-aluksen on osoitettu täyttävän yhdysvaltalaisen FAR Part 36:n melutasovaatimukset, täyttää se yleensä myös ICAOn vaatimukset.
Jos ilma-aluksella on meluhyväksyntä, ilmenee aluksen aiheuttama melu yleensä ilma-aluksen rekisteröinnistä vastaavan viranomaisen myöntämästä melutodistuksesta.
Suomessa rekisteröidyn ilma-aluksen melutodistusta voi hakea ilma-aluksen omistaja, käyttäjä tai haltija. Silloin kun Euroopan lentoturvallisuusviranomainen EASA vastaa ilma-aluksen tyyppihyväksynnästä, melutodistus voidaan myöntää vain, jos ilma-alus mahdollisine muutostöineen löytyy EASAn ylläpitämästä melutietokannasta osoitteessa http://www.easa.europa.eu/ws_prod/c/c_tc_noise.php
Jos ilma-aluksen valvonta on suomalaisen lainsäädännön alainen, melutodistus voidaan myöntää myös, jos meluarvot löytyvät lentokäsikirjasta, tyyppihyväksymisasiakirjasta tai myyntimaan myöntämästä melutodistuksesta. Ellei virallisesti hyväksyttyjä meluarvoja löydy näistä asiakirjoista, on ilma-aluksen melu mitattava erikseen. Tällöin on paras turvautua johonkin akustiikka-alan yritykseen, joka on perehtynyt ICAOn melunmittausvaatimuksiin.
Melutodistushakemuksen käsittelyaika on noin viikko.
-
Ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden yhtenä edellytyksenä on, että se on huollettu huolto-ohjelman mukaisesti ja huollon on tehnyt hyväksytty huoltaja. Suuremmat huoltotoimenpiteet täytyy erityisesti tyyppihyväksytyille ilma-aluksille tehdä hyväksytyssä huolto-organisaatiossa, yksinkertaisempia töitä voi tehdä henkilö, jolla on huoltomekaanikon lupakirjan, tai jopa ns. lentäjä-omistaja. Harrasterakenteisen ilma-aluksen rakentaja saa pääosin huoltaakin koneensa itse.
Vauriokorjaukset
Pienet vauriokorjaukset, jotka voidaan tehdä huolto-ohjekirjan ohjeiden mukaisesti, voi tehdä hyväksytty huolto-organisaatio siten kuin hyväksytyissä huolto-ohjeissa määrätään. Suuremmille korjauksille, joille ei ole hyväksyttyjä huolto-ohjeita, tulee hakea lupa ilmailuviranomaiselta.
EASA-ilma-alusten huoltotoiminta
Tyyppihyväksyttyjen EASAn vastuulla olevien ilma-alusten huoltotoiminnassa tulee noudattaa EASAn osa M -määräyksiä, joiden mukaan huoltoiminta tulee järjestää ilma-aluksen hyväksytyn huolto-ohjelman mukaisesti (M.A.302 (a) ja (b)).
Huollot tulee tehdä hyväksyttyjen ja ajan tasalla olevien huolto-ohjeiden mukaan (M.A.401) pätevän henkilöstön toimesta (M.A.402). Huoltotoimenpiteet, joita ns. lentäjä-omistaja saa tehdä, on lueteltu osan M Liite VIII:ssa sekä erikseen mainittu ilma-aluksen hyväksytyssä huolto-ohjelmassa. Lentäjä-omistajan tulee olla omistussuhteessa ilma-alukseen joko suoraan tai yhdistyksen äänivaltaisena jäsenenä ja lisäksi hänellä tulee olla voimassa oleva lentolupakirja ja luokkakelpuutus kyseiselle ilma-alukselle (M.A.803) voidakseen toimia huoltotodisteen antajana lentäjä-omistaja-huoltotoimenpiteille.
Hyväksytyt huolto-ohjeet
EASA osa 21:n mukaan tyyppihyväksynnän haltijalla on velvollisuus ylläpitää huolto-ohjeita mm. julkaisemalla Service Bulletiineja ja huoltokäsikirjan päivityksiä. Tyyppihyväksynnän haltijalta voi myös pyytää ohjeita esimerkiksi sellaisia korjauksia varten, joita huoltokäsikirjan ohjeet eivät suoraan kata. On huomattava, että tyyppihyväksynnän haltijalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta luovuttaa tällaisia tekemänsä suunnittelutyön tuloksia korvauksetta.
Ohjeita voi laatia myös muu osan 21 mukaisesti hyväksytty suunnitteluorganisaatio toimilupansa laajuuden puitteissa. Lisäksi pieniksi luokiteltavien töiden tapauksessa kuka tahansa voi hakea laatimalleen muutostyö- tai korjaussuunnitelmalle hyväksyntää EASAsta.
Huoltotodisteen antaminen työlle, jota ei ole tehty hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti, ei ole sallittua. Ilma-alus ei ole lentokelpoinen, jos siihen on tehty tällainen työ. Muun muassa tästä syystä huoltotodisteessa olisi syytä aina viitata käytettyihin huolto-ohjeisiin. Viittauksen puuttuminen saattaa herättää epäilyksiä siitä, ettei kyseisen työn lentokelpoisuudessa välttämättä ole kaikki kunnossa.
-
Lentotoiminnasta aiheutuva melu on luonteeltaan ajoittaista. Ääni on kuultavissa ilma-aluksen lentäessä lähistöllä, minkä jälkeen ääntä ei taas ole ennen seuraavan tuloa. Lisäksi ääni on muusta ympäristön äänimaailmasta selvästi poikkeava, ja tästä syystä ihmiskorva erottaa sen selvästi, vaikka mitattu melutaso jäisi ympäristössä muuten vallitsevaa melutasoa alhaisemmaksikin. Tästä syystä ajoittainen melu koetaan häiritsevämpänä kuin melutasoltaan korkeampikin jatkuva luonnon, teollisuuden tai tieliikenteen aiheuttama ääni. Erityisen häiritsevää tällainen melu on kuulijalle, joka aktiivisesti kiinnittää siihen huomiota.
Asuinympäristöille asetetut melurajat ja -suositukset on asetettu melun vuorokausikeskiarvoille. Siten hetkellinen suurikaan melu ei välttämättä aiheuta vuorokausikeskiarvon rajojen ylitystä, jos näitä meluhuippuja ei ole liian montaa vuorokauden aikana.
Lentomelulle altistumista pyritään vähentämään lentoreittien suunnittelulla siten, että vältettäisiin tiheästi asuttuja ja melulle herkkiä alueita. Asutuksen tiivistyessä lentokenttien ympärillä tämä käy yhä haastavammaksi. Lentomelun syntyyn pyritään vaikuttamaan suunnittelemalla moottoreita yhä hiljaisemmiksi sekä nykyisin myös pienentämällä liikennekoneiden aerodynaamista melua laskuasussa. Uuden teknologian leviäminen laajaan käyttöön kestää kuitenkin useita vuosikymmeniä, mikä johtuu lentokoneiden pitkäikäisyydestä.
Yleistä
-
Suomessa on 25 valvottua lentoasemaa sekä yli 50 valvomatonta lentopaikkaa ja kevytlentopaikkaa. Niillä toimivien yhdistysten kautta pääsee helpoimmin toimintaan mukaan.
Ilmatilaa saa Suomessa käyttää pääsääntöisesti vapaasti ilmailuun, mutta joissain ilmatilan osissa, kuten lentoasemien lähestymisalueilla ja lentoväylissä, lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lisäksi on olemassa vaara- ja rajoitusalueita, jotka voidaan sulkea ilmaliikenteeltä esimerkiksi Puolustusvoimien ammuntojen takia.
Lentopaikkojen lisäksi lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin voi Suomessa tilapäisesti käyttää avoimia vesialueita ja maanomistajan luvalla muita sopivia alueita. On syytä kuitenkin huomioida mahdolliset rajoitukset esimerkiksi moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytölle. Ilma-aluksen lentokäsikirjan ohjeita käytettävissä olevan kiitotien pituudesta ja reunaesteistä tulee noudattaa kaikissa tapauksissa.
Myös ulkomaille lentäminen on mahdollista, erityisesti EU:n sisällä. Tällöin lentäjällä on syytä olla englanninkielinen radiopuhelimenhoitajan kelpuutus. Tyyppihyväksymättömällä ilma-aluksella ulkomaille aiottaessa lentäjän tulee varmistaa etukäteen, että ao. maan viranomainen sallii kyseisellä ilma-aluksella lentämisen ilmatilassaan.
Ilma-aluksen varustukselle on erilaisia vaatimuksia ilmatilan eri osissa. Vähäisimmällä varustuksella pärjää valvomattomassa ilmatilassa, jota Suomessa on melko runsaasti. Valvottuun ilmatilaan lennonjohtoselvityksen saamiseksi vaaditaan yleensä vähintäänkin ilmailuradio. Tutkavastaaja eli transponderi helpottaa selvityksen saamista vilkkaampiin ilmatilan osiin.
-
Sanotaan, että ilmailu ei lähtökohtaisesti ole turvallista, mutta siitä tehdään turvallista. Tämä tapahtuu huolellisella valmistautumisella jokaiselle lennolle. Liikenneilmailussa tässä on päästy niin pitkälle, että lähtokohtaisesta turvattomuudestaan huolimatta lentomatkustuksesta on tehty kaikkein turvallisin matkustusmuoto.
Harrasteilmailussakin tekninen vika on harvoin syynä onnettomuuksiin. Useimmiten sen sijaan lentäjä on tavalla tai toisella ylittänyt taitonsa, esimerkiksi lentämällä itselleen liian vaativiin sääolosuhteisiin, tekemällä liian vaativia lentoliikeitä liian pienillä turvamarginaaleilla tai muutoin valmistautunut lentoon huolimattomasti. Yhdestä yksittäisestä syystä onnettomuuksia ei yleensä tapahdu, vaan liian monen riskitekijän yhtäaikainen toteutuminen lopulta johtaa onnettomuuteen.
Harrasteilmailija voi siis itse vaikuttaa hyvin paljon toimintansa riskitasoon omilla valinnoillaan ja pitämällä itsensä tietoisena mahdollisista riskeistä. Perusasiat näistä opitaan jo lupakirjakursseilla, mutta tietojaan on syytä päivittää jatkuvasti seuraamalla mm. alan julkaisuja ja keräämällä ns. kuppilatiimaa.
Tilastollisesti harrasteilmailu vastaa riskitasoltaan esimerkiksi moottoripyöräilyä.
-
Tyypillinen lento jakaantuu kolmeen vaiheeseen: lennon suunnittelu, itse lento ja lennon lopettaminen.
Lennon suunnittelu
Huolellinen lennon valmistelu on tärkeä osa lentoturvallisuutta. Ennen lennolle lähtöä selvitetään ilmailun tietojärjestelmän avulla sääolosuhteet lähtö- ja määräpaikalla sekä aiotulla reitillä. Samalla selvitetään mahdollisten lennonjohtoelimien aukioloajat ja aktiiviset vaara-alueet sekä tehdään polttoaine- ja kuormauslaskelmat.
Lennon suoritus
Itse lennon suoritus alkaa ilmailuvälineen huolellisella tarkastamisella ja lentokuntoon saattamisella. Lennon aikana seurataan lennon edistymistä suunnitelmaan verrattuna, jolloin voidaan havaita mahdolliset poikkeamat hyvissä ajoin. Esimerkiksi suunniteltua voimakkaampi vastatuuli voi vaatia lentokorkeuden tai -nopeuden muuttamista tai ylimääräisen välilaskun tekemistä polttoainetäydennystä varten.
Lennon lopetus
Laskeutumisen jälkeen täytetään asiakirjat, kuten ilma-aluksen lokikirja, pysäköidään ilma-alus ja laitetaan mahdolliset seisontasuojat. Jos lentosuunnitelma on jätetty lennonjohdolle ja laskeudutaan valvomattomalle lentopaikalle, täytyy muistaa myös päättää lentosuunnitelma.
-
Tarvitset kansainvälisen siviili-ilmailujärjerjestö ICAOn edellyttämän kielitaitomerkinnän englannin kielestä:
lentäessäsi ulkomailla.
käyttäessäsi englannin kieltä radiopuhelinliikenteessä Suomessa.
käyttäessäsi mittarilentokelpuutusta.Englannin kielen kielitaitomerkinnän saat lupakirjaasi suorittamalla kielitaitokokeen Trafin valtuuttamalle kielitaitotarkastajalle.
Trafi myöntää kielitaitomerkinnän hakemuksesta kielitaitokokeesta annetun todistuksen perusteella. Valtuutettu kielitaitotarkastaja saa tehdä lupakirjaan merkinnän kielitaitomerkinnän voimassaolon jatkamisesta.
Kielitaitomerkinnän voimassaoloaika riippuu lupakirjaluokasta ja kielitaidon tasosta. Kielitaitomerkinnät ovat voimassa seuraavasti:
Taso 6 on voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia.
Taso 5 on voimassa kuusi vuotta.
Taso 4 on voimassa ohjaamomiehistöllä neljä vuotta ja lennonvarmistushenkilöstöllä kolme vuotta. -
Lentolupakirjan voimassa olevat kelpuutukset määrittelevät lupakirjanhaltijan eli ilma-aluksen ohjaajan oikeudet. Trafi myöntää lentolupakirjoihin liitettävät kelpuutukset, jotka sallivat lupakirjan haltijan käyttää lupakirjaansa monipuolisemmin. Kelpuutuksia ovat esimerkiksi tyyppi- ja luokkakelpuutukset sekä kouluttajakelpuutukset.
Kelpuutuksen hankkimiseen liittyy teoria- ja lentokoulutusta sekä lentokoe. Joihinkin kelpuutuksiin liittyy myös teoriakoe.
Kelpuutuksen voimassaolon jatkaminen ja uusiminen
Lupakirjaan merkittyjen kelpuutusten voimassaoloa jatketaan kelpuutuksesta riippuen joko kokemuksella, koululennolla tai tarkastuslennolla tai niiden yhdistelmillä. Vanhentunut kelpuutus voidaan uusia yleensä kertauskoulutuksella ja tarkastuslennolla.
Tarkastuslentäjät voivat jatkaa kelpuutusten voimassaoloa sekä myös uusia vanhentuneita kelpuutuksia mikäli:
kelpuutus on merkittynä lupakirjaan ja
kelpuutuksen voimassaolon päättymisestä on alle 3 vuotta.Kelpuutuksen väliaikainen käyttöoikeus
Tarkastuslentäjä voi myöntää hyväksytyn lentokokeen jälkeen väliaikaisen oikeuden käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia. Tällöin lupakirjan haltija pääsee hyödyntämään uutta kelpuutustaan jo odottaessaan uuden lupakirjan valmistumista.
-
Lentokoe
Lentokoe on taidonnäyte, joka annetaan uuden lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä varten. Lentokokeeseen sisältyy lento-osio sekä tarkastuslentäjän pitämä suullinen kuulustelu.
PPL lentokoe – Tilaa itse tarkastuslento ottamalla yhteyttä tarkastuslentäjään
CPL lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi
IR lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi
ATPL lentokoe – Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fiYhteydenotto lupakirjat ja pätevyydet yksikköön, lentokokeet(at)trafi.fi tulee ottaa IR/CPL/ATPL lentokokeiden osalta vähintään 14 vuorokautta ennen tarkastustapahtuman suunniteltua ajankohtaa.
Tarkastuslento
Tarkastuslento on taidonnäyte, joka annetaan kelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten. Tarkastuslentoon sisältyy lento-osio sekä tarkastuslentäjän pitämä suullinen kuulustelu.
Tilaa itse tarkastuslento ottamalla yhteyttä tarkastuslentäjään.
Pätevyyden arviointi
Pätevyyden arviointi liittyy tarkastuslentäjän hyväksyntään tai lennonopettajan kelpuutukseen.
Kouluttaja tai tarkastettava esittää tarkastuslentäjää soveltamisohjeen mukaisesti ottamalla yhteyttä lentokokeet(at)trafi.fi.
Yhteydenotto lupakirjat ja pätevyydet yksikköön tulee ottaa pätevyyden arviointien osalta vähintään 14 vuorokautta ennen tarkastustapahtuman suunniteltua ajankohtaa.
-
Tarkastuslentäjä voi myöntää hyväksytysti suoritetun lentokokeen jälkeen JAR-FCL tai EASA Part-FCL lupakirjan haltijalle väliaikaisen oikeuden käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia odottaessaan merkintää lupakirjaan.
-
Lentokoulutuksen tai siihen liittyvän teoriakoulutuksen ja ilmailun eräiden ammattiryhmien koulutukseen vaaditaan koulutuksen antajalta ilmailuviranomaisen myöntämä koulutuslupa tai koulutusorganisaation hyväksyntä muutamaa pienimuotoisen koulutuksen poikkeusta lukuun ottamatta. EASA-lupakirjoihin tähtäävää koulutusta voivat antaa vain hyväksytyt koulutusorganisaatiot (ATO, Approved Training Organization), jotka täyttävät EASA:n asettamat vaatimukset.
Ilmailuviranomainen Trafi toimii eräänlaisena koulutettavan kuluttaja-asiamiehenä, sillä myöntäessään koulutuslupaa tai -hyväksyntää se pyrkii varmistamaan lentokoululta mm. seuraavat asiat: Koululla on tarkoituksenmukainen henkilöstö, koulutustilat ja koulutuskalusto. Tämä pitää sisällään ilma-alukset ja maaharjoittelulaitteet. Koulutus järjestetään koulutukseen soveltuvalta lentopaikalta. Vaatimuksina ovat esimerkiksi ensiapu- ja palonsammutusvälineet, puhelin, tuulen suunnan osoitin, loukkaantuneen henkilön kuljetukseen sopiva kuljetusväline sekä radiovarustus maan ja ilma-aluksen välisen radioyhteyden hoitamiseen.
- Kouluttajalla on tarjota oppilaalle jaettavaksi ja tutustuttavaksi tarpeellinen kirjallisuus.
- Koulutus järjestetään turvallisesti ja ilma-aluksissa on peruskoulutuksessa vaadittavat lisävakuutukset.
- Koulutusohjelmat ovat korkealaatuisia.
- Käytössä olevilta koulutusohjelmilta vaaditaan hyväksyntä.
- Lennonopettajina toimivilla on siihen saatu koulutus ja oikeus eli voimassa oleva lennonopettajan kelpuutus.
-
Sarjavalmistusta varten ilma-alustyypille myönnetään tyyppihyväksyntä, kun se täyttää ao. tyyppihyväksyntävaatimukset. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on antanut yhteiset eurooppalaiset tyyppihyväksyntävaatimukset (Certification Specification) eurooppalaisen tyyppihyväksynnän myöntämiseksi.
Ilma-alus voi olla tyyppihyväksytty myös ulkomaisten, esimerkiksi USA:n FAA:n tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisesti.
Ansiolentotoimintaan käytettävän ilma-aluksen on oltava tyyppihyväksytty.
Koe- ja harrasteluokan ilma-alukset
Ultrakevyille ilma-aluksille ei myönnetä tyyppihyväksyntää, vaan ne kuuluvat aina koe- ja harrasteluokan ilma-aluksiin. Kaupallisesti valmistettaville ultrakeveille voidaan tyyppitarkastuksen perusteella myöntää tyyppitodistus, joka mahdollistaa rajoitetun lentokelpoisuustodistuksen myöntämisen ilma-alukselle.
Harrasterakenteisten tai muutettujen ilma-alusten, jotka ovat kokonaan tai suurimmalta osin itse valmistettuja, rakentamiseen tarvitaan ilmailuviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Harrasterakenteinen ilma-alus voi kuulua muuhunkin luokkaan kuin ultrakeveisiin. Tähän luokkaan kuuluvat myös koetarkoituksiin rakennetut ilma-alukset, kuten uutta tyyppiä edustavat prototyypit, joilla ei vielä ole tyyppihyväksyntää.
-
Lentokäsikirjat ja niiden hyväksyntämenetelmät ovat uudistuneet Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen toimivallan laajentumisen myötä. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA (European Aviation Safety Agency) hyväksyy ilma-alusten uudet lentokäsikirjat konetyypeittäin.
Lentokäsikirja on olennainen osa ilma-aluksen tyyppihyväksyntää. Koska tyyppihyväksyntä on siirtynyt EASAn toimivaltaan, ei lentokäsikirjaa tarvitse enää lähettää hyväksyttäväksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiiin. EASA hyväksyy uudet lentokäsikirjat konetyypeittäin.
Käsikirjoja ei tarvitse toimittaa EASAan, sillä hyväksyntä on uusissa käsikirjoissa jo valmiina. Niissä on teksti “EASA approved” sekä hyväksyntään liittyvä numero. Trafi ei myöskään enää kirjoita ilma-aluksille konekohtaista lentokäsikirjan etulehteä.
Tarkistuslista
Ilma-aluksessa on oltava tarkistuslista, jonka sisältö vastaa hyväksytyn lentokäsikirjan toimintaohjeita, ilma-aluksen varustusta ja ilma-alukselle hyväksyttyä lentotoimintamuotoa. Tarkistuslista voi olla suomen kielellä tai samalla kielellä kuin lentokäsikirja. Jollei tarkistuslistan sisältöä ole määritelty lentokäsikirjassa, on tarkistuslistassa esitettävä tarpeelliset menettelyt, jotka liittyvät normaalitoimintaan, epänormaaleihin tilanteisiin ja hätätilanteisiin.
Ultrien ja harrasterakenteisten ilma-alusten lento-ohjekirjat hyväksyy edelleen ilma-aluskatsastaja. Lentokäsikirja tarvitaan vain niissä ilma-aluksissa, joiden tyyppispesifikaatiossa sellainen mainitaan. Monissa vanhemmissa koneissa riittävät ohjekilvet.
Vanhat lentokäsikirjat kelpaavat sellaisenaan edellyttäen, että ne ovat ajan tasalla. Lentokäsikirja saa edelleen olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen.
-
Ilma-alus on lentokelpoinen silloin, kun se on suunniteltu, valmistettu, huollettu ja varustettu siten, että sitä voidaan turvallisesti käyttää ilmailuun. Tyyppihyväksytyn ilma-aluksen omistajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kone on huollettu ja varustettu tyyppihyväksynnän haltijan ohjeiden mukaan ohjeissa määriteltyjä käynti- ja kalenteriaikarajoja noudattaen.
Noudatettavat ohjeet
Tyyppihyväksyntä myönnetään lentokoneille (helikoptereille), moottoreille ja potkureille. Lisäksi ilma-aluksiin voidaan tehdä muutoksia tyyppihyväksyntään erilaisilla lisätyyppihyväksynnöillä ja yksittäisillä muutostyöhyväksynnöillä.
Yleensä esim. lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijan (eli useimmiten valmistajan) huolto-ohjeet kattavat myös siihen asennettujen tyyppihyväksynnän mukaisen moottorin ja potkurin huolto-ohjeet. Mikäli ilma-alukseen on esimerkiksi lisätyyppihyväksynnällä vaihdettu tyyppihyväksynnästä poikkeava potkuri tms., on tällöin noudatettava lisätyyppihyväksynnän haltijan tai potkurin tyyppihyväksynnän haltijan huolto-ohjeita näiltä osin.
Tyyppihyväksynnän ja lisätyyppihyväksynnän haltijat päivittävät huolto-ohjeitaan aika ajoin kertyneiden käyttökokemusten perusteella. Myös tyyppihyväksynnän haltijan toimivaltainen viranomainen ja ilma-aluksen rekisteröintivaltion toimivaltainen viranomainen voivat julkaista lentokelpoisuusmääräyksiä (Airworthiness Directive, AD), jotka voivat vaikuttaa huoltovaatimuksiin.
Ilma-aluksen lentokelpoisuuden säilyttämiseksi sen on siis oltava huollettu kaikkien näiden ohjeiden mukaisesti. Huoltovaatimusten hallinnoimiseksi ilma-alukselle on ylläpidettävä huolto-ohjelmaa, jossa kaikki em. ohjeet on huomioitu. Huolto-ohjelman tulee olla rekisteröintivaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.
Kuka hallinnoi
Yksityiskäytössä olevan ilma-aluksen omistaja tai käyttäjä voi laatia huolto-ohjelman ja hallinnoida ilma-aluksensa lentokelpoisuutta itse tai tehdä sopimuksen hyväksytyn jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation (EASA Osa M Subpart G -organisaatio, CAMO) kanssa huolto-ohjelman laatimisesta ja/tai jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnasta.
Kuka saa huoltaa
Tyyppihyväksytyn ilma-aluksen huolto-ohjelman mukaiset huollot tulee tehdä valtuutetun huoltohenkilöstön tai hyväksytyn huolto-organisaation toimesta (yksityiskäytössä EASA Part 145 tai Part M Subpart F huolto-organisaatio, tai ELA1 ilma-alusten kohdalla myös lupakirjamekaanikko). Huolto-organisaatio ja jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio voivat olla samakin organisaatio, mikäli sillä on molemmat toimiluvat, mutta sen ei tarvitse olla sama. Ilma-alus voi olla vain yhden jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation hallinnassa kerrallaan, mutta huolto-ohjelman mukaisten huoltojen tekemiseen voi käyttää mitä tahansa asianmukaisesti hyväksyttyä huolto-organisaatiota.
Yksityiskäytössä olevan ilma-aluksen osalta hyväksytyksi huolto-organisaatioksi katsotaan myös ns. lentäjä-omistaja (Pilot-Owner) niiden töiden osalta, jotka on huolto-ohjelmassa erikseen määritelty sellaisiksi, jotka tietyn pätevyyden omaava nimetty lentäjä-omistaja voi tehdä.
-
Suomalaiseen ilma-alukseen asennettavan muutostyön tulee olla Euroopan turvallisuusviraston hyväksymä. Ennen EASAn perustamista Suomessa tai jossain muussa jäsenvaltiossa hyväksytyt muutostyöt katsotaan EASAn hyväksymiksi. Harrasteilma-alusten osalta muutostyöhyväksynnät myöntää ilmailuviranomainen kansallisten määräysten mukaisesti.
Ilmailuviranomainen on kerännyt Suomessa rekisteröityihin ilma-aluksiin tehtyjä muutostöitä listalle (1.9.09). Kaikki ennen 28.9.2003 Suomessa tai muussa jäsenvaltiossa hyväksytyt muutostyöt voidaan katsoa EASAn hyväksymiksi.
Myös ennen 28.9.2003 asennetut STC:t katsotaan EASAn hyväksymiksi.
-
Melutodistuksen avulla ilma-aluksen miehistö pystyy todistamaan aluksen aiheuttaman melutason. Lentoasemat vaativat usein niille laskeutuvilta ilma-aluksilta melutodistuksen. Joillakin asemilla meluisasta koneesta on maksettava ylimääräistä melumaksua. Suomessa melumaksu peritään Helsinki-Vantaan lentoaseman yöaikaisilta (2300-0600 LMT) lentoonlähdöiltä suihkuturbiinimoottoreilla varustetuilta ilma-aluksilta.
Melutasot vaihtelevat ilma-alustyypeittäin. Suuret lentokoneet aiheuttavat eniten melua. Sallittu melutaso määritellään kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn melunormeissa ICAO Annex 16. Suomessa ja useissa muissa maissa lentäminen suihkulentokoneilla, jotka eivät täytä ICAO Annex 16, niteen I, osan 2 luvun 3 melumääräyksiä, on kielletty. Jos ilma-aluksen on osoitettu täyttävän yhdysvaltalaisen FAR Part 36:n melutasovaatimukset, täyttää se yleensä myös ICAOn vaatimukset.
Jos ilma-aluksella on meluhyväksyntä, ilmenee aluksen aiheuttama melu yleensä ilma-aluksen rekisteröinnistä vastaavan viranomaisen myöntämästä melutodistuksesta.
Suomessa rekisteröidyn ilma-aluksen melutodistusta voi hakea ilma-aluksen omistaja, käyttäjä tai haltija. Silloin kun Euroopan lentoturvallisuusviranomainen EASA vastaa ilma-aluksen tyyppihyväksynnästä, melutodistus voidaan myöntää vain, jos ilma-alus mahdollisine muutostöineen löytyy EASAn ylläpitämästä melutietokannasta osoitteessa http://www.easa.europa.eu/ws_prod/c/c_tc_noise.php
Jos ilma-aluksen valvonta on suomalaisen lainsäädännön alainen, melutodistus voidaan myöntää myös, jos meluarvot löytyvät lentokäsikirjasta, tyyppihyväksymisasiakirjasta tai myyntimaan myöntämästä melutodistuksesta. Ellei virallisesti hyväksyttyjä meluarvoja löydy näistä asiakirjoista, on ilma-aluksen melu mitattava erikseen. Tällöin on paras turvautua johonkin akustiikka-alan yritykseen, joka on perehtynyt ICAOn melunmittausvaatimuksiin.
Melutodistushakemuksen käsittelyaika on noin viikko.
-
Ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden yhtenä edellytyksenä on, että se on huollettu huolto-ohjelman mukaisesti ja huollon on tehnyt hyväksytty huoltaja. Suuremmat huoltotoimenpiteet täytyy erityisesti tyyppihyväksytyille ilma-aluksille tehdä hyväksytyssä huolto-organisaatiossa, yksinkertaisempia töitä voi tehdä henkilö, jolla on huoltomekaanikon lupakirjan, tai jopa ns. lentäjä-omistaja. Harrasterakenteisen ilma-aluksen rakentaja saa pääosin huoltaakin koneensa itse.
Vauriokorjaukset
Pienet vauriokorjaukset, jotka voidaan tehdä huolto-ohjekirjan ohjeiden mukaisesti, voi tehdä hyväksytty huolto-organisaatio siten kuin hyväksytyissä huolto-ohjeissa määrätään. Suuremmille korjauksille, joille ei ole hyväksyttyjä huolto-ohjeita, tulee hakea lupa ilmailuviranomaiselta.
EASA-ilma-alusten huoltotoiminta
Tyyppihyväksyttyjen EASAn vastuulla olevien ilma-alusten huoltotoiminnassa tulee noudattaa EASAn osa M -määräyksiä, joiden mukaan huoltoiminta tulee järjestää ilma-aluksen hyväksytyn huolto-ohjelman mukaisesti (M.A.302 (a) ja (b)).
Huollot tulee tehdä hyväksyttyjen ja ajan tasalla olevien huolto-ohjeiden mukaan (M.A.401) pätevän henkilöstön toimesta (M.A.402). Huoltotoimenpiteet, joita ns. lentäjä-omistaja saa tehdä, on lueteltu osan M Liite VIII:ssa sekä erikseen mainittu ilma-aluksen hyväksytyssä huolto-ohjelmassa. Lentäjä-omistajan tulee olla omistussuhteessa ilma-alukseen joko suoraan tai yhdistyksen äänivaltaisena jäsenenä ja lisäksi hänellä tulee olla voimassa oleva lentolupakirja ja luokkakelpuutus kyseiselle ilma-alukselle (M.A.803) voidakseen toimia huoltotodisteen antajana lentäjä-omistaja-huoltotoimenpiteille.
Hyväksytyt huolto-ohjeet
EASA osa 21:n mukaan tyyppihyväksynnän haltijalla on velvollisuus ylläpitää huolto-ohjeita mm. julkaisemalla Service Bulletiineja ja huoltokäsikirjan päivityksiä. Tyyppihyväksynnän haltijalta voi myös pyytää ohjeita esimerkiksi sellaisia korjauksia varten, joita huoltokäsikirjan ohjeet eivät suoraan kata. On huomattava, että tyyppihyväksynnän haltijalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta luovuttaa tällaisia tekemänsä suunnittelutyön tuloksia korvauksetta.
Ohjeita voi laatia myös muu osan 21 mukaisesti hyväksytty suunnitteluorganisaatio toimilupansa laajuuden puitteissa. Lisäksi pieniksi luokiteltavien töiden tapauksessa kuka tahansa voi hakea laatimalleen muutostyö- tai korjaussuunnitelmalle hyväksyntää EASAsta.
Huoltotodisteen antaminen työlle, jota ei ole tehty hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti, ei ole sallittua. Ilma-alus ei ole lentokelpoinen, jos siihen on tehty tällainen työ. Muun muassa tästä syystä huoltotodisteessa olisi syytä aina viitata käytettyihin huolto-ohjeisiin. Viittauksen puuttuminen saattaa herättää epäilyksiä siitä, ettei kyseisen työn lentokelpoisuudessa välttämättä ole kaikki kunnossa.
-
Lentotoiminnasta aiheutuva melu on luonteeltaan ajoittaista. Ääni on kuultavissa ilma-aluksen lentäessä lähistöllä, minkä jälkeen ääntä ei taas ole ennen seuraavan tuloa. Lisäksi ääni on muusta ympäristön äänimaailmasta selvästi poikkeava, ja tästä syystä ihmiskorva erottaa sen selvästi, vaikka mitattu melutaso jäisi ympäristössä muuten vallitsevaa melutasoa alhaisemmaksikin. Tästä syystä ajoittainen melu koetaan häiritsevämpänä kuin melutasoltaan korkeampikin jatkuva luonnon, teollisuuden tai tieliikenteen aiheuttama ääni. Erityisen häiritsevää tällainen melu on kuulijalle, joka aktiivisesti kiinnittää siihen huomiota.
Asuinympäristöille asetetut melurajat ja -suositukset on asetettu melun vuorokausikeskiarvoille. Siten hetkellinen suurikaan melu ei välttämättä aiheuta vuorokausikeskiarvon rajojen ylitystä, jos näitä meluhuippuja ei ole liian montaa vuorokauden aikana.
Lentomelulle altistumista pyritään vähentämään lentoreittien suunnittelulla siten, että vältettäisiin tiheästi asuttuja ja melulle herkkiä alueita. Asutuksen tiivistyessä lentokenttien ympärillä tämä käy yhä haastavammaksi. Lentomelun syntyyn pyritään vaikuttamaan suunnittelemalla moottoreita yhä hiljaisemmiksi sekä nykyisin myös pienentämällä liikennekoneiden aerodynaamista melua laskuasussa. Uuden teknologian leviäminen laajaan käyttöön kestää kuitenkin useita vuosikymmeniä, mikä johtuu lentokoneiden pitkäikäisyydestä.
Lupakirja ja kelpuutus
-
Siviili-ilma-alusta lentävän ohjaamomiehistön jäsenellä tulee olla voimassa oleva ilma-aluksen rekisteröintivaltion myöntämä tai hyväksymä kyseessä olevaan tehtävään oikeuttava, voimassaoleva oleva lentolupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus (medikaali) sekä Lupakirjan yhteyteen liittyvät kyseessä olevaan lentoon sekä tehtävään liittyvät valtuutukset ja kelpuutukset. Lentolupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus (medikaali) on oltava aina mukana lennolla. Kuvallinen henkilötodistus pitää myös olla lennolla mukana tunnistamista varten. Ilmailuviranomaisen vaatiessa lupakirja ja medikaali tulee esittää heille.
Lentolupakirja on ikuinen, ja sen oikeuksia saa käyttää kun on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodisus, sekä lentämällä kahden vuoden välein kertauskoululento tai tarkastuslento.
-
Lupakirjat
Ilma-alukset voidaan jakaa seuraaviin ilma-alusryhmiin:
a) lentokoneet,
b) helikopterit,
c) purjelentokoneet,
d) moottoripurjelentokoneet (TMG-moottoripurjelentokoneet),
e) ilmapallot,
f) ultrakevyet lentokoneet,
g) autogyrot, sekä
h) ilmalaivat.Kutakin ilma-alusryhmää varten tarvitaan erillinen lentolupakirja. Yksityislentäjän lupakirja lentokoneille, PPL-(A) antaa oikeudet ainoastaan lentämään lentokoneet-ryhmään kuuluvilla ilma-aluksilla. Esimerkiksi purjekoneita sekä ultrakevyitä lentokoneita varten vaatimuksena on erilliset lentolupakirjat. Lentokoneet ja helikopterit-ryhmissä on molemmissa kolme eri lentolupakirjaa, yksityislentäjän lupakirja PPL(A), ansiolentäjän lupakirja CPL(A) sekä liikennelentäjän lupakirja ATPL(A).
Yksityislentäjän lupakirja Private Pilots license, PPL(A) (Private Pilot Licence (Aeroplanes)) oikeuttaa lentämään yksin sekä ottamaan matkustajiksi esimerkiksi kavereita ilman, että ottaa kyydistä maksua. Kuluja voidaan kavereiden kesken jakaa. Yksityislentäjän lupakirjalla ei siis saa harjoittaa ilmailua ansiotarkoituksessa (kaupallinen ilmakuljetus).
Ansiolentäjän lupakirja Commercial Pilots license, CPL (A) Ansiolentäjän lupakirjan haltija saa lentää kaupallisia ilmakuljetuksia, esimerkiksi taksilentoja ja rahtilentoja. Lisäksi ansiolentäjä voi suorittaa lentotyön (aerial work) mukaisia lentoja esimerkiksi valokuvaus- ja palonvalvontalennot. Matkustajalentokoneen perämiehellä on yleensä CPL-lupakirja ja käytynä Frozen-ATPL-teoriat. Ansiolentäjän lupakirjan saaminen edellyttää ansiolentolupakirjakurssin käymistä sekä riittävää lentokokemusta.
Liikennelentäjän lupakirja Airline Pilots license, ATPL (A) Liikennelentäjän lupakirjan haltija saa toimia ilma-aluksen päällikkönä, eli kapteenina, aikataulunmukaisessa reittiliikenteessä. Matkustajakoneiden kapteeneilla on ATPL-lupakirja. Liikennelentäjän lupakirjan saaminen edellyttää hakijalta ammatillista kouluttautumista, yleensä ammattilentäjän opintolinjoilla joko modulaarisesti tai integroidusti. Lisäksi häneltä vaaditaan 1.500 lentotunnin lentokokemus.
Kelpuutukset
Lupakirja itsessään ei oikeuta lentäjää lentämään mitä tahansa lentokonetta, vaan sitä varten vaaditaan voimassaoleva kelpuutus tai valtuutus. Sellaiset yhden ohjaajan lentokoneet, joihin ei vaadita tyyppikelpuutusta,Voidaan jakaa edelleen seitsemään lentokoneluokkaan seuraavasti:a) yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet,
b) yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet,
c) TMG-moottoripurjelentokoneet (Suomessa vain erityistapauksissa),
d) kunkin valmistajan yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset
e) maalentokoneet,
f) kunkin valmistajan yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset vesilentokoneet,
f) monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet,
g) ja monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet.Luokkakelpuutus antaa haltijalle lupakirjan mukaiset oikeudet kaikissa saman luokan lentokoneissa. Siirryttäessä toiseen lentokonetyyppiin tai -versioon, joka sisältyy samaan luokkakelpuutukseen, vaaditaan lisäksi myös eroavuus- tai perehdyttämiskoulutus.
Yksimoottoristen mäntämoottorilentokoneiden (Single engine Piston, SEP) luokissa vaaditaan eroavuuskoulutus kun lentokoneen ohjaaja ei ole aikaisemmin lentänyt lentokoneella jossa on yksi tai useampi seuraavista ominaisuuksista:
a) vakiokierrospotkuri
b) sisään vedettävä laskuteline
c) ahdettu moottori
d) paineistus
e) kannuspyörä
f) lasiohjaamo (EFIS)
g) elektroninen moottorinohjaus (SLPC)Muissa luokissa eroavuuskoulutus vaaditaan aina kun siirrytään lentokonetyypistä toiseen. Mikäli ohjaaja ei ole lentänyt kyseessä olevalla lentokonetyypillä kahden vuoden kuluessa eroavuuskoulutuksesta, vaaditaan kertauskoulutusta tai tarkastuslento tällä kyseisellä konetyypillä.
Vaatimus ei kuitenkaan koske niitä tyyppejä ja versioita, jotka sisältyvät yksimoottoristen mäntämoottorilentokoneiden(Single Engine Piston, SEP) luokkakelpuutukseen.
1.Eroavuuskoulutus vaatii lisätietojen hankkimista sekä koulutusta viranomaisen hyväksymällä koulutuslaitteella tai lentokoneella. Eroavuuskoulutuksesta on aina tehtävä merkintä ohjaajan lentopäiväkirjaan tai muuhun samaa tarkoitusta ajavaan asiakirjaan. Tapauskohtaisesti joko luokkakelpuutuskouluttajan, tyyppikouluttajan, simulaattorikouluttajan tai lennonopettajan on varmennettava tehty merkintä nimikirjoituksellaan.
2.Perehdyttämiskoulutus vaatii lisätietojen hankkimista. Seuraavat lentokoneet vaativat erillisen tyyppikelpuutuksen:
a) jokainen monen ohjaajan lentokonetyyppi,
b) jokainen monimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi, jossa on potkuri- tai suihkuturbiinimoottorit
c) jokainen yksimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi,jossa on suihkuturbiinimoottori, ja d) mikä tahansa muu lentokonetyyppi, jonka EASA tai Liikenteen
d) turvallisuusvirasto, TraFi on määritellyt käsittelyominaisuuksiltaan epätavalliseksi tai vaikeaksi tyypiksi.Myös eri lentotoiminnan muotojen harjoittaminen saattaa vaatia erillisen kelpuutuksen. Tällaisia kelpuutuksia ovat esimerkiksi yölentokelpuutus(Night Qualification, NF), mittarilentokelpuutus (Instrument Rating, IR) hinauslentäjän kelpuutus (TOW) ja opettajakelpuutus (Flight Instructor, FI).
Tyyppikelpuutus
Seuraavat lentokoneet edellyttävät erillistä tyyppikelpuutusta:
a) jokainen usean ohjaajan lentokonetyyppi,
b) jokainen monimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi, jossa on potkuri- tai suihkuturbiinimoottorit,
c) jokainen yksimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi, jossa on suihkuturbiinimoottori, ja
d) mikä tahansa muu lentokonetyyppi, jonka JAA tai Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ilmailutoimiala on määritellyt käsittelyominaisuuksiltaan epätavalliseksi tai vaikeaksi tyypiksi.Muut kelpuutukset
Myös tietynlaisen lentotoiminnan harjoittaminen saattaa vaatia erillisen kelpuutuksen. Tällaisia kelpuutuksia ovat esim. yölentokelpuutus, taitolentokelpuutus, hinauslentäjän kelpuutus, mittarilentokelpuutus ja opettajakelpuutus.
Valtuutukset
Liikenteen turvallisuusvirasto voi lisäksi myöntää erilaisia valtuutuksia, kuten esimerkiksi tarkastuslentäjän valtuutus (Flight Examiner, FE) ja lennonopettajaopettajan (Flight Instructor Flight Instructor, FIFI) valtuutus. Niitä ei erikseen merkitä lupakirjaan sekä ne saattavat sisältää rajoituksia toimintaan vain tietyssä organisaatiossa tai niin että jokaista koulutusta tai oppilasta varten on etukäteen haettava erillinen lupa Trafilta. -
Tähtäimessä kevyiden ilma-alusten lupakirja LAPL(A)
Erityisvaatimukset hakijoille, joilla on LAPL(S)-lupakirja, johon liittyy TMG-laajennus
LAPL(A)-lupakirjan myöntämistä varten sellaisen LAPL(S)-lupakirjan haltijan, johon liittyy TMG-laajennus, on osoitettava osoitettava tarkastuslentäjälle riittävä teoriatiedon taso yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten maalentokoneiden luokassa seuraavissa oppiaineissa:
- lentotoimintamenetelmät;
- suoritusarvot ja lennonsuunnittelu;
- ilma-aluksen yleistuntemus.
Teoriakoulutusta tai kirjallisia kokeita ei vaadita.
LAPL(A)-lupakirjan hakijan, jolla on LAPL(S)-lupakirja ja TMG-laajennus, on oltava lentänyt TMG-moottoripurjelentokoneilla TMG-laajennuksen hyväksymisen jälkeen vähintään 21 tuntia lentoaikaa ja hänen on täytettävä seuraavt vaatimukset:
Hän on saanut 3 tuntia lentokoulutusta, mukaan lukien:
- 10 lentoonlähtöä ja laskua opettajan kanssa ja
- 10 lentoonlähtöä ja laskua yksin opettajan valvonnassa
Mikäli TMG-laajennuksen myöntämisen jälkeinen 21 tunnin kokemusvaatimus ei täyty, sovelletaan lentokoulutuksen osalta muista lupakirjoista annettavaa hyvitystä.
Hyvittäminen muista lupakirjoista
Toisen ilma-alusryhmän lupakirjan haltijan on saatava teoriakoulutusta ja läpäistävä teoriakoe asianmukaisella tasolla seuraavista oppiaineista:
- lennonteoria
- lentotoimintamenetelmät
- suoritusarvot ja lennonsuunnittelu
- ilma-aluksen yleistuntemus
- lentosuunnistus
Lentokoulutuksesta myönnettävästä hyvityksen määrästä päättää se hyväksytty koulutusorganisaatio, jossa lentäjä suorittaa kurssin, ennen koulutuksen aloittamista suoritetun arviointilennon perusteella, mutta hyvitys ei missään tapauksessa saa ylittää ilma-aluksen päällikkönä lennettyä kokonaislentoaikaa eikä olla yli 50 % LAPL(A)-koulutuksen kokemusvaatimuksesta.
Tähtäimessä yksityislentäjän lupakirja PPL(A)
Erityisvaatimukset hakijoille, joilla on LAPL(A)-lupakirja
PPL(A)-lupakirjan hakijan, jolla on LAPL(A)-lupakirja, on oltava suorittanut lentokoneilla LAPL(A)-lupakirjan myöntämisen jälkeen vähintään 15 tuntia lentoaikaa, joista vähintään 10 tuntia on hyväksytyn koulutusorganisaation kurssilla saatua lentokoulutusta. Kurssin on sisällettävä vähintään neljä tuntia valvottua yksinlentoaikaa, mukaan lukien vähintään kaksi tuntia yksinmatkalentoa siten, että ainakin yksi matkalennoista on vähintään 270 kilometrin (150 NM) pituinen ja sisältää laskut pysähtymiseen asti kahdelle lentopaikalle, jotka eivät ole samoja kuin lähtölentopaikka.
Erityisvaatimukset hakijoille, joilla on LAPL(S)-lupakirja TMG-laajennuksella
PPL(A)-lupakirjan hakijan, jolla on LAPL(S)-lupakirja ja TMG-laajennus, on oltava suorittanut vähintään 24 tuntia lentoaikaa TMG-moottoripurjelentokoneilla TMG-laajennuksen myöntämisen jälkeen, ja saanut 15 tuntia lentokoulutusta lentokoneilla hyväksytyn koulutusorganisaation kurssilla.
Hyvittäminen muista lupakirjoista
Hakijalle, jolla on muun ilma-alusryhmän lentolupakirja, ilmapalloja lukuun ottamatta, hyvitetään 10 prosenttia kokonaislentoajasta kyseisen ilma-aluksen päällikkönä korkeintaan 10 tuntiin saakka.
Teoriatiedon hyvittäminen
Toisen ilma-alusryhmän lupakirjan haltijan on saatava teoriakoulutusta ja läpäistävä teoriakoe asianmukaisella tasolla seuraavista oppiaineista:
- lennonteoria
- lentotoimintamenetelmät
- suoritusarvot ja lennonsuunnittelu
- ilma-aluksen yleistuntemus
- lentosuunnistus
LAPL(A)-lupakirjan haltijalle teoriakoulutus ja koevaatimukset hyvitetään täysimääräisesti.
-
Yksityislentäjän lupakirja (PPL, Privat Pilot Licence)
Yksityislentäjän lupakirjakurssin voi suorittaa lentokerhossa tai -koulussa. Yksityislentäjän lupakirja PPL(A) oikeuttaa lentämään lentokoneella (Aeroplane) ja PPL(H) (Helicopter) helikopterilla. Yksityislentäjän lupakirja oikeuttaa lentämään yksin sekä ottamaan matkustajiksi esimerkiksi kavereita, niin ettei ota kyydistä maksua. Kuluja voidaan jakaa kavereiden kesken. Yksityislentäjän lupakirjalla ei siis saa harjoittaa ilmailua ansiotarkoituksessa.Lentolupakirja on ikuinen, ja sen oikeuksia saa käyttää kun on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodisus, sekä lentämällä kahden vuoden välein kertauskoululento tai tarkastuslento.
Ansiolentäjän lupakirja (CPL, Commercial Pilot Licence)
Ansiolentäjän lupakirja oikeuttaa ilmailuun ansiotarkoituksessa ilma-aluksella. Ansiolentoyrityksessä toimiva ansiolentäjän lupakirjan haltija voi siis kuljettaa ihmisiä tai tavaroita maksua vastaan. Ansiolentäjän lupakirjan haltija voi toimia päällikkönä sellaisissa ilma-aluksissa, joihin lentokäsikirjan mukaan vaaditaan vain yksi ohjaaja. Ilma-aluksissa, joihin lentokäsikirjan tai lentotoimintamuodon perusteella vaaditaan useampi ohjaaja, ansiolentäjän lupakirjan haltija voi toimia perämiehenä. Tyypillinen työtehtävä ansiolentäjälle on esimerkiksi yleisölennätys tai helikopterilla sähkölinjojen reunojen oksasahaukset helikopterista erikoissahalla. CPL(A):n haltija voi toimia myös reittilentokoneen perämiehenä. Tämä edellyttää liikennelentäjän teoriakoulutuksen hyväksyttyä suoritusta ja monimoottorisen lentokoneen mittarilentokelpuutusta sekä ohjaamoyhteistyökoulutuksen suorittamista. Lentoyritykset tarjoavat tavallisesti lentäjilleen koulutuksen tyyppikelpuutukseen, joka oikeuttaa ohjaajaa lentämään tietyntyyppistä usean ohjaajan ohjaamomiehistön vaativaa ilma-alusta perämiehenä. Ansiolentäjän lupakirjaan tähtäävään koulutukseen voi osallistua ilman ilmailuun liittyvää pohjakoulutusta tai harrasteilmailun tai yksityislentäjän lupakirjan haltijana. Jos ansiolentäjän lupakirjaa opiskelevalla on jo jokin lentolupakirja, voi siitä saada hyvitystä ansiolentäjän lupakirjaa suoritettaessa. Lentokoulu, joka antaa ansiolentäjän lupakirjaan tähtäävän koulutuksen, arvioi mahdollisen hyvityksen tapauskohtaisesti.Ansiolentäjän lentolupakirja on ikuinen, ja sen oikeuksia saa käyttää kun on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodisus, sekä pitämällä tarvittavat kelpuutukset voimassa.
Liikennelentäjän lupakirja (ATPL, Airline Transport Pilot Licence)
Liikennelentäjän lupakirja poikkeaa muista lentolupakirjoista siten, että sitä ei voi saada pelkän koulutuksen jälkeen. Lupakirjan saamiseksi täytyy koulutuksen lisäksi hankkia kokemusta usean ohjaajan lentokoneilla sekä lisää kokonaislentokokemusta. Liikennelentäjän lupakirjaa hakee ohjaajalle tavallisimmin lentoyritys, jonka palveluksessa työskennellyt ansiolentäjän lupakirjan haltija on hankkinut riittävästi lentotunteja ja täyttää näin liikennelentäjän lupakirjan edellyttämät vaatimukset. Myös liikennelentäjän lupakirjan saamiseen liittyy oma teoriakoulutuksensa ja lentokoe. Ero liikennelentäjän ja ansiolentäjän lupakirjojen välillä on, että liikennelentäjän lupakirjan haltija voi toimia usean ohjaajan ilma-aluksen päällikkönä kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Reittilentokoneen päälliköllä on siis liikennelentäjän lupakirja.Liikennelentäjän lentolupakirja on ikuinen, ja sen oikeuksia saa käyttää kun on voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuustodisus, sekä pitämällä tarvittavat kelpuutukset voimassa.
-
Tarvitset kansainvälisen siviili-ilmailujärjerjestö ICAOn edellyttämän kielitaitomerkinnän englannin kielestä:
- Lentäessäsi ulkomailla
- Käyttäessäsi englannin kieltä radiopuhelinliikenteessä Suomessa
- käyttäessäsi mittarilentokelpuutusta.
Englannin kielen kielitaitomerkinnän saat lupakirjaasi suorittamalla kielitaitokokeen Trafin valtuuttamalle kielitaitotarkastajalle.
Trafi myöntää kielitaitomerkinnän hakemuksesta kielitaitokokeesta annetun todistuksen perusteella. Valtuutettu kielitaitotarkastaja saa tehdä lupakirjaan merkinnän kielitaitomerkinnän voimassaolon jatkamisesta.
Kielitaitomerkinnän voimassaoloaika riippuu lupakirjaluokasta ja kielitaidon tasosta. Kielitaitomerkinnät ovat voimassa seuraavasti:
Taso 6 on voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia.
Taso 5 on voimassa kuusi vuotta.
Taso 4 on voimassa ohjaamomiehistöllä neljä vuotta ja lennonvarmistushenkilöstöllä kolme vuotta.R/T E -merkintä
R/T E -merkintä jää harrasteilmailijoiden kansalliseksi merkinnäksi, ja sen haltija voi käyttää ilmailun radiopuhelinliikenteessä englantia Suomen alueella muiden kelpuutustensa puitteissa. Merkinnän hyväksyntävelvoitetta ei muilla ICAOn jäsenmailla ole. Ulkomailla toimittaessa myös harrasteilmailijalla on oltava ICAOn edellyttämä kielitaitomerkintä. -
Kokeiden suorituspaikat
Teoriakoetilaisuuksia järjestetään Trafin toimitiloissa Helsingissä sekä harkinnan mukaan Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteissä. Mahdollisista koepäivistä muissa kuin Helsingin toimipisteessä voi tiedustella sähköpostitse teoriakokeet (at) trafi.fi.
Kokeiden suorituspaikkojen käyntiosoitteet:
Kumpulantie 9, 00520 Helsinki
Santamäentie 14 B, 96100 Rovaniemi
Valtakatu 49, 53100 Lappeenranta.Ilmoittautuminen kokeeseen
Kun lupakirjan hakija on suorittanut hyväksytysti koulutusorganisaation (ATO) järjestämän teoriakoulutuksen ja -kokeet, ilmoittaa kouluttajahakijan Trafin järjestämään teoriakokeeseen. Jos hakija muuntaa kansallista lupakirjaa PART-FCL lupakirjaksi, voi hän ilmoittautua muuntokokeeseen itse. Ilmoittautuminen teoriakokeeseen Helsingin toimipisteeseen tehdään ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautuminen tulee tehdä viikkoa ennen toivottua koepäivää.Esteestä ilmoittaminen
Osallistujan yllättävästä esteestä tai sairastapauksesta tulee viipymättä ilmoittaa sähköpostiosoitteeseen teoriakokeet(at)trafi.fi. Jos oppilas jää ilman ilmoitusta saapumatta koetilaisuuteen, lasku lähetetään ilmoittautumislomakkeen tietoihin perustuen.Maksut
Ilmailun teoriakokeet ovat maksullisia. Maksut perustuvat Liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin maksullisista suoritteista. Lasku teoriakokeista lähetetään ilmoittautumislomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen kokeen suorittamisen jälkeen.Todistus suoritetuista kokeista Todistus suoritetuista kokeista lähetetään postitse ilmoittautumislomakkeessa annettuun osoitteeseen viikon kuluessa koetilaisuudesta.
Lisätietoja: teoriakokeet(at)trafi.fi
-
Voit hakea lupakirjaa tai kelpuutusta täyttämällä kirjallisen hakemuksen ja lähettämällä sen liitteineen sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)trafi.fi tai postitse osoitteeseen:
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Kirjaamo
PL 320
00101 Helsinki
Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä 14 vuorokauden sisällä siitä, kun olet toimittanut kaikki käsittelyyn tarvittavat liitteet. Toimitamme valmistuneet lupakirjat ensisijaisesti postitse. Käsittelyn nopeuttamiseksi toivomme, että lähetät hakemuksen ja kaikki tarvittavat liitteet samalla kertaa.Uusiin lupakirja- ja kelpuutushakemuksiin tarvittavat asiakirjat:
Hakemukseen seuraavat todistukset:
- teoriakoulutus
- lentokoulutus
- radiopuhelinliikennekoulutus
- kielitaitokoe, mikäli
- haet englannin kielitaitomerkintää tai
- et puhu syntyperäisesti suomea ja haet suomen kielitaitomerkintää
- kopio lentopäiväkirjasta hakiessasi ensimmäistä lupakirjaa
- kopio passista, mikäli et ole Suomen kansalainen.
Tarvittavat asiakirjat lupakirjojen ja kelpuutusten uusimiseksi:
- hakemus (täytä myös kohta “lentokokemus”)
- tarvittaessa todistushyväksytystä kertauskoulutuksesta.
- lupakirjojen ja kelpuutusten myöntämiseksi sinulla tulee olla voimassaoleva lupakirjaan vaadittava lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Lisätietoa lääketieteellisistä kelpoisuustodistuksista ja hakemisesta löytyy kohdasta Ilmailulääketiede.
-
Lentolupakirjan voimassa olevat kelpuutukset määrittelevät lupakirjanhaltijan eli ilma-aluksen ohjaajan oikeudet. Trafi myöntää lentolupakirjoihin liitettävät kelpuutukset, jotka sallivat lupakirjan haltijan käyttää lupakirjaansa monipuolisemmin. Kelpuutuksia ovat esimerkiksi tyyppi- ja luokkakelpuutukset sekä kouluttajakelpuutukset. Kelpuutuksen hankkimiseen liittyy teoria- ja lentokoulutusta sekä lentokoe. Joihinkin kelpuutuksiin liittyy myös teoriakoe.
Kelpuutuksen voimassaolon jatkaminen ja uusiminen
Lupakirjaan merkittyjen kelpuutusten voimassaoloa jatketaan kelpuutuksesta riippuen joko kokemuksella, koululennolla tai tarkastuslennolla tai niiden yhdistelmillä. Vanhentunut kelpuutus voidaan uusia yleensä kertauskoulutuksella ja tarkastuslennolla. Tarkastuslentäjät voivat jatkaa kelpuutusten voimassaoloa sekä myös uusia vanhentuneita kelpuutuksia mikäli:
kelpuutus on merkittynä lupakirjaan ja
kelpuutuksen voimassaolon päättymisestä on alle 3 vuotta.Kelpuutuksen väliaikainen käyttöoikeus
Tarkastuslentäjä voi myöntää hyväksytyn lentokokeen jälkeen väliaikaisen oikeuden käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia. Tällöin lupakirjan haltija pääsee hyödyntämään uutta kelpuutustaan jo odottaessaan uuden lupakirjan valmistumista.
Lääketieteellinen kelpoisuus (medikaali)
-
Yksityislentäjän lupakirjan myöntäminen sekä sen mukaisten oikeuksien käyttäminen edellyttäävoimassa olevaa luokan 1 tai luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistusta (ns. medikaali).
Luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus vaaditaan ansio- ja liikennelentäjiltä ja sen myöntämistä varten on suoritettava lääkärintarkastus ilmailulääketieteen keskuksessa (AMC).
Suomessa Ilmailulääketieteen keskuksia ovat Sotilaslääketieteen keskus Aeromedical Centre sekä Finnair Terveyspalvelut sekä Aava Vantaanportti.
Yksityislentäjän lupakirjaa varten riittää 2 luokan lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Luokan 2 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntäminen sekä molempien luokkienjatkaminen edellyttää valtuutetun ilmailulääkärin (Aero Medical Examiner, AME) tarkastuksen.
Suomessa valtuutettujen ilmailulääkärien yhteystiedot löydät täältä.
Lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia koskevat vaatimukset määritellään yhteiseurooppalaisissa ilmailuvaatimuksissa (JAR-FCL 3).
Ilmailulääketieteen keskuksien yhteystiedot
SOTLK, Aeromedical Centre
Tukholmankatu 8A PL 50, 00301 HELSINKI
Puhelin: 0299 580 355
Faksi: (09) 0299 580 309
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mil.fi
Finnair Terveyspalvelut
Lentäjäntie 1 01053 Finnair
Puhelin: (09) 818 4831
Faksi: (09) 818 4824
Sähköposti: etunimi.sukunimi (at) finnair.fi
Aava Vantaanportti
Elannontie 5 (Tammisto)
01510 Vantaa
Puhelin: 010 380 2350
Sähköposti: aemc(at)aava.fi -
Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen (medikaali) haltija ei saa hyödyntää lentolupakirjan eikä siihen liittyvän kelpuutuksen tai valtuutuksen mukaisia oikeuksia, mikäli hän tietää lääketieteellisen kelpoisuutensa heikentyneen sillä tavalla, että sevoisi estää häntä käyttämästä hänelle myönnettyjä oikeuksia turvallisesti (esimerkiksi flunssa, väsymys, alkoholi etc.). Mikäli asiasta on epävarmuutta, pitää kysyä ohjeistusta ilmailulääketieteen yksiköltä (AMS, aeromedical section), ilmailulääketieteelliseltä keskukselta (AMC, aeromedical center) tai valtuutetulta ilmailulääkäriltä (AME, aeromedical examiner).
Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijan on ilman tarpeetonta viivytystä otettava yhteyttä ilmailulääketieteen yksikköön, ilmailulääketieteelliseen keskukseen tai valtuutettuun ilmailulääkäriin lisäohjeiden saamista varten, mikäli hän saa tietoonsa:
1. joutuvansa yli 12 tuntia kestävään sairaala- tai poliklinikkahoitoon;
2. joutuvansa leikkaukseen tai muuhun invasiiviseen (elimistön sisälle ulottuvaan) toimenpiteeseen;
3. joutuvansa käyttämään säännöllisesti lääkkeitä; tai
4. tarvitsevansa säännöllisesti silmä-laseja.Mikäli lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija:
1. loukkaantuu siten, ettei hän kykene toimimaan ohjaamomiehistön jäsenenä; tai
2. sairastuu siten, että hän on 21 päivän ajan tai sitä pidempään estynyt toimimasta ohjaamomiehistön jäsenenä; tai
3. on raskaana,hänen on ilmoitettavavammasta tai raskaudesta kirjallisesti viranomaiselle tai valtuutetulle ilmailulääkärille, joka välittää edelleen tiedon viranomaiselle. Sairaudesta pitää ilmoittaa silloin, kun sen kesto on yli 21 päivää. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon katsotaan väliaikaisesti päättyvän sen jälkeen kun henkilö on vamman on saanut, raskaus todettu tai sairaus kestänyt yllä mainitun aikajakson.
-
Erilaisilla lääkkeillä saattaa olla heikentävää vaikutusta lääketieteelliseen kelpoisuuteen. Tämä koskee niin käsikauppalääkkeitä kuin reseptilääkkeitä. Myös muu lääketieteellinen hoito voi vaikuttaa lääketieteelliseen kelpoisuuteen heikentävästi. Mahdollisista vaikutuksista on syytä ottaa selvää, sillä lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija ei saa käyttää lupakirjaansa eikä siihen liittyvän kelpuutuksen sisältämiä oikeuksia tai valtuutuksia, jos hän ei pysty hoitamaan tehtäväänsä turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Täyttääkseen turvallisuudelle asetetut vaatimukset ohjaajan on pidättäydyttävä lentotehtävistä sairaana ollessaan. On myös suositeltavaa olla käyttämättä mitään lääkettä ennen lentoa tai sen aikana, ellei ohjaaja täysin tunne lääkkeen vaikutusta itseensä. Jos aiot ottaa lääkettä ennen lennolle lähtöä, pohdi aina ensin, tunnetko itsesi lentokuntoiseksi ja tarvitsetko todella lääkettä. Oletko itse kokeillut kyseistä lääkettä vähintään 24 tuntia ennen lentoa ja varmistanut, ettei sillä ole mitään haittavaikutuksia lentämiseesi? Valtuutetulta ilmailulääkäriltä, ilmailulääketieteen keskukselta tai Trafin liikennelääketiedeyksiköltä voi kysyä erilaisten lääkkeiden tai saatavan hoidon mahdollisista vaikutuksista lääketieteelliseen kelpoisuuteen. Mahdollisista vaikutuksista kannattaa varmistua aina, jos niistä on pienintäkään epäilystä. Lisäksi hoitavan lääkärin on aina hyvä tietää, että hän hoitaa ilmailulupakirjan haltijaa. Yksityiskohtaista luetteloa ilmailussa kielletyistä lääkkeistä ei ole mahdollista tehdä lääkevalmisteiden suuren lukumäärän ja alan nopeiden muutosten vuoksi.
-
Lääketieteelliset kelpoisuustodistukset jakautuvat viiteen luokkaan:
Liikenne- ja ansiolentäjät (ATPL, CPL, MPL) luokka yksi
Liikenne- ja ansiolentäjien lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset määräytyvät EASA Part MED -määräysten mukaan. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaoloaika määräytyy ensimmäisen lääkärintarkastuksen päivämäärästä alkaen. Luokan yksi lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa 12 kuukautta kerrallaan aina siihen saakka kunnes todistuksen haltija täyttää 60 vuotta. Tämän jälkeen voimassaoloaika on kuusi kuukautta. Poikkeuksena ovat hakijat, jotka osallistuvat kaupalliseen matkustajien kuljetukseen yhden ohjaajan miehistöllä. Kelpoisuustodistus on voimassa 12 kuukautta siihen asti, kunnes hakija täyttää 40 vuotta. Sen jälkeen voimassaoloaika on kuusi kuukautta. Kelpoisuustodistuksen hakijan on käytävä ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa ilmailulääketieteen keskuksessa (AeMC). Kelpoisuustodistuksen uusimiseksi tai voimassaolon jatkamiseksi vaadittavat tarkastukset voi tehdä ilmailulääketieteen keskus tai luokan yksi tarkastuksiin valtuutettu ilmailulääkäri (AME1).
Yksityislentäjät (PPL, BPL, SPL) luokka kaksi
Yksityislentäjien lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset määräytyvät EASA Part MED -määräysten mukaan. Yksityislentäjän lupakirjan hakijalla tai haltijalla on oltava voimassa oleva luokan yksi tai kaksi lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Luokan kaksi lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa 60 kuukautta siihen saakka, kunnes todistuksen haltija on täyttänyt 40 vuotta. Tämän jälkeen voimassaoloaika on 24 kuukautta, kunnes todistuksen haltija on täyttänyt 50 vuotta, minkä jälkeen voimassaoloaika on 12 kuukautta. Kelpoisuustodistuksen hakemiseen, uusimiseen tai voimassaolon jatkamiseen vaadittavan tarkastuksen voi tehdä ilmailulääketieteen keskus tai valtuutettu ilmailulääkäri.
Harrastelentäjät (LAPL(A,H,S,B), UPL, APL) luokka LAPL
Harrastelentäjien lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset määräytyvät EASA Part MED-määräysten mukaan. Harrastelentäjän lupakirjan hakijalla tai haltijalla on oltava voimassa oleva luokan LAPL, luokan 2 tai luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Luokan LAPL lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa 60 kuukautta siihen saakka, kunnes todistuksen haltija on täyttänyt 40 vuotta. Tämän jälkeen voimassaoloaika on 24 kuukautta. Kelpoisuustodistuksen hakemiseen, uusimiseen tai voimassaolon jatkamiseen vaadittavan tarkastuksen voi tehdä ilmailulääketieteen keskus tai valtuutettu ilmailulääkäri.
Lennonjohtajat (ATCO) ja lennontiedottajat (FISO) luokka kolme
Lennonjohtajan lupakirjan ja lennontiedottajan kelpoisuustodistuksen hakijalla on oltava voimassa oleva Eurocontrol luokan kolme mukainen lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Lennonjohtajan lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa 24 kuukautta siihen saakka, kunnes todistuksen haltija on täyttänyt 40 vuotta. Tämän jälkeen voimassaoloaika on 12 kuukautta. Kelpoisuustodistuksen hakemiseen, uusimiseen tai voimassaolon jatkamiseen vaadittavan tarkastuksen voi tehdä ilmailulääketieteen keskus tai valtuutettu ilmailulääkäri.
Matkustamomiehistö luokka Cabin Crew
Matkustamomiehistön jäsenten lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset määräytyvät EASA Part MED -määräysten mukaan. Matkustamomiehistön jäsenellä on oltava voimassa oleva luokan Cabin Crew matkustamomiehistön terveydentilatodistus (Cabin Crew Medical Attestation). Matkustamomiehistön terveydentilatodistus on voimassa 60 kuukautta. Todistuksen hakemiseen, uusimiseen tai voimassaolon jatkamiseen vaadittavan terveydentilan arvioinnin voi tehdä ilmailulääketieteen keskus, valtuutettu ilmailulääkäri tai Trafin tehtävään hyväksytty työterveyshuollon erikoislääkäri.
-
Vallitseva terveydentila vaikuttaa lääketieteelliseen kelpoisuuteen. Sairastumisesta, raskaudesta ja loukkaantumisesta on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava ilmailulääkärille tai ilmailulääketieteen keskukseen.
Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija on vastuussa turvallisesta toimintakyvystään. Lääketieteellinen kelpoisuus on keskeinen osa turvallisuutta. Jos lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija tietää terveydentilansa heikentyneen siten, että hän ei ehkä pysty täyttämään turvallisuusvaatimusta, hän ei saa käyttää kelpuutustensa mukaisia oikeuksia.
Hänen on myös viipymättä otettava yhteyttä ilmailulääkäriin tai ilmailulääketieteen keskukseen lisäohjeita saadakseen. Sellaisia tilanteita, joissa lisäohjeita tulee pyytää, voivat olla esimerkiksi merkittävä sairaus, lääkehoidon aloittaminen, sairaala- tai poliklinikkahoito tai tulossa oleva leikkaus.
Mitä ovat kevyiden ilma-alusten lupakirja LAPL(A) ja yksityislentäjän lupakirja PPL(A)?
-
LAPL(A)
Lentokoneen LAPL-lupakirjan haltijalla on oikeus toimia ilma-aluksen päällikkönä yksimoottorisessa mäntämoottorikäyttöisessä maalentokoneessa tai TMG-moottoripurjelentokoneessa, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 2 000 kg ja joka voi kuljettaa enintään kolme matkustajaa siten, ettei ilma-aluksessa ole koskaan enempää kuin neljä henkilöä.
LAPL(A)-lupakirjan haltija saa kuljettaa matkustajia vasta, kun hän on suorittanut lupakirjan myöntämisen jälkeen 10 tuntia lentoaikaa ilma-aluksen päällikkönä lentokoneella tai TMG-moottoripurjelentokoneella.
Kevyiden ilma-alusten lupakirjan hakijan on oltava vähintään 17-vuotias ja hänellä on oltava voimassa oleva luokan LAPL, 1 tai 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Lisäksi hänen on saatava vaadittu koulutus lentokoulutusorganisaatiossa tai hyväksytysti rekisteröidyltä kouluttajalta koulutusohjelman mukaisesti, sekä osoitettava viranomaiselle että tiedot ovat sillä tasolla ja taidot sillä pätevyydellä, joita kevyiden ilma-alusten lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät.
Kevyiden ilma-alusten lupakirjaan ei liitetä luokka- tai tyyppikelpuutuksia, sillä lupakirja itsessään määrittää millä kalustolla saa lentää. Lupakirjaan voi kuitenkin liittää muita kelpuutuksia, kuten yölentokelpuutus tai taitolentokelpuutus.
PPL(A)
Yksityislentäjän lupakirjan haltija on oikeutettu toimimaan ilman korvausta päällikkönä tai perämiehenä missä tahansa lentokoneessa (ts. lentokoneet-ryhmän ilma-aluksessa) muussa kuin ansiotarkoituksessa suoritettavilla lennoilla.
Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on oltava vähintään 17-vuotias ja hänellä on oltava voimassa oleva 1 tai 2 luokan lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Lisäksi hänen on saatava vaadittu koulutus lentokoulutusorganisaatiossa tai hyväksytysti rekisteröidyltä kouluttajalta koulutusohjelman mukaisesti, sekä osoitettava viranomaiselle että tiedot ovat sillä tasolla ja taidot sillä pätevyydellä, joita yksityislentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät.
Yksityislentäjältä edellytetään lupakirjan lisäksi myös voimassaoleva luokka- tai tyyppikelpuutus. Lupakirjan ja kelpuutuksen haltijan on aina toimittava kyseiseen lupakirjaan ja kelpuutukseen kuuluvien oikeuksien rajoissa. Lupakirjaa haettaessa hakijan on täytettävä vähintään lentokokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. Näin ollen yksityislentäjäkurssi sisältää aina koulutuksen sekä yksityislentäjän lupakirjaa että jotakin luokka- tai tyyppikelpuutusta varten. Tavallisimmin koulutettava luokkakelpuutus on yksimoottorisille mäntämoottorikäyttöisille maalentokoneille SEP(land) (single engine piston).
Yksityislentäjän lupakirjaan usein liitetään usein myös muita kelpuutuksia, kuten yölentokelpuutus, taitolentokelpuutus, mittarilentokelpuutus jne.
Lupakirjoista ja niitä varten suoritettavasta koulutuksesta on määrätty EU lentomiehistöasetuksessa ja sen liitteessä 1 Part-FCL.
-
Lentokoneen ohjaamomiehistön jäsenenä ei saa toimia ilman siihen oikeuttavaa lentolupakirjaa, kelpuutusta tai lupaa. Kurssin tavoitteena on kouluttaa henkilö lentämään turvallisesti hyvän ilmailutavan mukaisesti näkölentosääntöjä (Visual Flight rules, VFR) noudattaen sekä hallitsemaan lentämisessä tarvittavat teoriatiedot riittävällä tasolla. Lentolupakirjakurssi on jaettu teoria- ja lento-osuuteen.
TTT-Aviation pyytää oppilasta hankkimaan voimassaolevan luokan 1 tai luokan 2 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen (medikaali) ennen koulutuksen aloittamista. Tällä halutaan varmistaa että oppilaan koulutus ei pysähdy yksinlentoihin mikäli hän ei jostain syistä saisikaan omaa medikaalia. Ennen yksinlentoa lennonopettaja on lentokoneen päällikkönä ja hänen medikaalillaan mennään.
Koulutus tulee järjestää Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti ja lentokoulutukseen liittyvä teoreettinen opetus on annettava yhtenäisen teoriakurssin muodossa ja se tulisi pyrkiä yhdistämään lentokoulutukseen aina, kun se on mahdollista niin järjestää. Lentokoulun on mahdollista järjestää koulutus myös niin, että toinen lentokoulu antaa teoriakoulutuksen sitä varten viranomaisen erikseen myöntämän luvan mukaisesti, mikäli se koulutustavoitteen kannalta koetaan tarkoituksenmukaiseksi. On siis mahdollista suorittaa yksityislentäjän lupakirjakurssin teoria- ja lento-osuudet eri lentokouluissa tai lentokerhoissa. Kuitenkin niin, että lentokoulutuksen antava taho vastaa siitä, että koulutuksen yhteensovittaminen toteutuu ja koulutustavoite kokonaisuudessaan saavutetaan.
-
Keviyden ilma-alusten lupakirjan ja yksityislentäjän lupakirjan teoriakoulutusohjelmaan kuuluvat seuraavat oppiaineet:
- ilmailun säädökset
- ilma-aluksen yleistuntemus
- suoritusarvot ja lennonsuunnittelu
- ihmisensuorituskyky ja rajoitukset
- sääoppi
- lentosuunnistus
- lentotoiminta
- lennonteoria
- radiopuhelinliikenne
Teoriaopetusta kuuluu 100 tuntia (60 minuutin oppitunteja). Tuntimäärään sisältyy varsinaisen tietopuolisen koulutuksen lisäksi siihen liittyvät harjoitukset. Nämä tunnit eivät pidä sisällään lennonopettajan oppilaalle antamaa koululentoihin liittyvää koulutusta (alku- ja loppubriefaukset). Opetuksessa käytämme erilaisia opetusmenetelmiä, kuten esimerkiksi luentoja, harjoituksia, oppilaalle jaettavaa kirjallisuutta, tietokonepohjaista oppimisjärjestelmää sekä DVD- ja CD-levyjä. Yksityislentäjän tietopuolisen koulutuksen tavoite on antaa oppilaalle käytännön näkölentosääolosuhteissa tapahtuvassa lentotoiminnassa tarvittavat tiedot. Oppilaalle opetetaan lentoteoriaa, hyvää ilmailutapaa, yleisiä perusteita sekä teknisiä yksityiskohtia niin paljon kuin turvallisessa lentotoiminnassa tarvittavien tietojen ymmärtäminen ja omaksuminen vaatii. Opetuksessa pyritään huomioimaan että jokainen opiskelija on yksilö ja oppii asioita eri tavalla.
Teoriakurssin läsnäolovaatimus on 100 % ja oppilaan pitää osallistua koulutusohjelman mukaisille oppitunneille sekä lentokoulun pitämiin kirjallisiin loppukokeisiin. Jos oppilas jostain pakottavasta syystä joutuu olemaan poissa oppitunneilta, hänelle tulee erikseen antaa korvaavaa opetusta koulutustavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hyväksytty koetulos vaatii, että oppilas vastaa vähintään 75 prosenttiin kunkin oppiaineen koekysymyksistä oikein. Teoriakokeet ovat monivalintakokeita.
-
Yksityislentäjän lupakirjan hakijalla on oltava lentokoneen ohjaajana vähintään 45 tunnin lentokokemus. Koulutukseen on sisällyttävä vähintään 25 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia lennonopettajan valvomia yksinlentoja, joista vähintään 5 tuntia on oltava matkalentoja yksin. Yksinlentoihin on kuuluttava ainakin yksi vähintään 270 kilometrin (150 NM) pituinen matkalento.
Kevyiden ilma-alusten lupakirjan osalta vaatimukset ovat hieman kevyyemmät: 30 tunnin kokonaislentokokemus, joista vähintään 15 tuntia on koululentoja opettajan kanssa ja 6 tuntia lennonopettajan valvomia yksinlentoja, joista vähintään 3 tuntia on oltava matkalentoja yksin. Yksinlentoihin on kuuluttava ainakin yksi vähintään 150 kilometrin (80 NM) pituinen matkalento.
Lentokoulutus on annettava sellaisilla lentokoneilla, joilla on EASA-tyyppihyväksyntä ja EASA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus. Lentokoneiden pitää olla varustettuja kaksoisohjaimilla.
Lentokoulutusohjelman sisältö on kumpaakin lupakirjaa varten lähes sama, eikä koulutuksen alkaessa tarvitse vielä päättää kumpaa lupakirjaa suorittaa. Lentokoulutusohjelmaan kuuluu seuraavanlaisia harjoituksia:
- lennonvalmistelutoimenpiteet, mukaan lukien massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä;
- toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, varotoimenpiteet ja menetelmät yhteentörmäyksen välttämiseksi;
- lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella;
- lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla; alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä;
- lentäminen kriittisen suurilla ilmanopeuksilla; kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä;
- lentoonlähdöt ja laskut normaaleissa olosuhteissa sekä sivutuulessa;
- lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen); laskut lyhyelle kiitotielle;
- lentäminen yksinomaan mittarien avulla (vain PPL(A), ei LAPL(A)),
- matkalento käyttäen näkösuunnistusta, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita;
- pakkotilannemenetelmät, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; ja valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen.
Lento-oppilaan on oltava täyttänyt 16 vuotta ennen ensimmäistä yksinlentoaan. Ennen ensimmäistä yksinlentoa oppilaan on lisäksi suoritettava hyväksytysti lentokoulun pitämät lentokäsikirjaa, lennonteoriaa, ilmailun säädöksiä ja ilma-aluksen yleistuntemusta koskevat kirjalliset tasokokeet sekä osoitettava hallitsevansa lennonjohdon kanssa käytävän radiopuhelinliikenteen.
-
TEORIAKOKEET
Kun oppilas on läpäissyt yksityislentäjän teoriat hyväksytyin tasokokein, oppilaan on mahdollisuus osallistua Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin teoriakokeeseen. Yksityislentäjän lupakirjaa hakevan henkilön on osoitettava ilmailuviranomaiselle että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, joita yksityislentäjän lupakirjan haltijalta voidaan edellyttää. Haltijan teoriataitotason tarkastus toteutetaan teoriakokeella. Kokeen tulee olla kirjallinen, ja se on mahdollista suorittaa ilmailuviranomaisen harkinnan mukaan yhtenä tai useampana päivänä, koe järjestään yleensä Trafin toimipisteessä Kumpulassa, hakijoita ollessa enemmän koe voidaan järjestää myös muualla Suomea. Teoriakokeessa arvioidaan hakijan tietotaitoa teoriakoulutuksessa opetetuista yhdeksässä oppiaiheessa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut verkkosivuillaan LAPL/PPL kysymyspankin kaikki kysymykset joista loppukokeiden kysymykset tulevat. Nämä ovat vapaasti nähtävissä kaikille. Hakijan voidaan katsoa suorittaneen teoriaoppiaineen hyväksytysti, mikäli hän on saavuttanut vähintään 75 % tuloksen kyseisen oppiaineen enimmäispistemäärästä.Lentokoulun tehtävä on ilmoittaa oppilas teoriakoetilaisuuteen. Ilmoittautuminen teoriakokeeseen tulee tehdä viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua koepäivää. Mikäli kyseessä on hylätyn teoriakokeen uusinta, ilmoittautuminen tulee tehtävä viimeistään yhtä viikkoa ennen koepäivää.
Yksityislentäjän teoriakokeen läpäisy edellyttää on kaikki teoriakokeen osa-alueet suoritettu hyväksytysti 24 kuukauden kuluessa. Tämä 24 kuukauden aika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jolloin lupakirjan hakija ensimmäisen kerran kävi teoriakokeessa. Yksityislentäjän lupakirjan teoriakoe on voimassa lupakirjan myöntämistä varten 24 kuukauden ajan siitä, kun kaikki teoriakokeet on suoritettu hyväksytysti.
LENTOKOE
Yksityislentäjän lupakirjaan lentokokeeseen ilmoitetun hakijan on oltava saanut lentokoulutusta saman luokan tai tyypin lentokoneella, jota lentokokeessa käytetään. Hakija voi suorittaa kokeen joko yksimoottorisella lentokoneella tai, mikäli hänellä on vaadittu 70 tunnin päällikkökokemus, myös monimoottorisella lentokoneella. Lentokokeessa käytettävän lentokonetyypin on täytettävä samat vaatimukset kuin lentokoulutuksessa olevien lentokoneiden.Lentokoeeseen sisältyy viisi osa-aluetta (monimoottorisella lentokoneen tapauksessa kuudesta osasta, lisänä on yhdellä moottorilla tehtävät lentoharjoitukset). Kaikki lentokokeen osat tulee suorittaa 6 kuukauden aikana.
Mikäli hakija ei läpäise kaikkia lentokokeen osia kahdella kerralla, vaaditaan lisäkoulutusta viranomaisen määrittämä määrä. Lentokokeen suorittamista voi lupakirjan hakija yrittää miten monta kertaa tahansa.
Minulla on jo lupakirja
-
EASA-lupakirja on voimassa toistaseksi. Lupakirjan käyttöoikeus määräytyy siihen sisältyvien kelpuutusten ja lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon perusteella. LAPL(A)-lupakirjan osalta käyttöoikeuden määrää viimeaikainen kokemus, sillä LAPL(A) ei voi sisältää luokka- tai tyyppikelpuutuksia.
LAPL(A)
LAPL(A)-lupakirjan haltija saa käyttää lupakirjansa oikeuksia vain, jos hän on viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana suorittanut lentokoneen tai TMG-moottoripurjelentokoneen ohjaajana
- vähintään 12 tuntia lentoaikaa ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien 12 lentoonlähtöä ja laskua, ja
- kokonaislentoajaltaan vähintään yhden tunnin pituisen kertauskoulutuksen kouluttajan kanssa.
LAPL(A)-lupakirjan haltijoiden, jotka eivät täytä yllä olevia vaatimuksia, on
- suoritettava tarkastuslento tarkastuslentäjän kanssa, ennen kuin he saavat jatkaa lupakirjansa mukaisten oikeuksien käyttämistä, tai
- suoritettava lisälentoaika tai lentoonlähdöt ja laskut joko koululentoina tai yksinlentoina opettajan valvonnassa täyttääkseen yllä olevat kokemusvaatimukset.
PPL(A), CPL(A) ja ATPL(A)
Luokka- ja tyyppikelpuutuksen voimassaoloaika on yksi vuosi lukuun ottamatta yksimoottoristen yhden ohjaajan ilma-alusten luokkakelpuutuksia, joiden voimassaoloaika on kaksi vuotta.
SEP- ja TMG-luokkakelpuutuksen jatkaminen
Yksimoottoristen yhden ohjaajan mäntämoottorilentokoneiden luokkakelpuutuksen tai TMG-luokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi hakijan on suoritettava
- kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien kolmen kuukauden aikana hyväksytysti tarkastuslento tarkastuslentäjän kanssa kyseisellä luokalla, tai
- kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien 12 kuukauden aikana 12 tuntia lentoaikaa kyseisellä luokalla, mukaan lukien
- 6 tuntia ilma-aluksen päällikkönä,
- 12 lentoonlähtöä ja 12 laskua, ja
- kokonaislentoajaltaan vähintään yhden tunnin pituinen kertauskoulutus lennonopettajan (FI) tai luokkakelpuutuskouluttajan (CRI) kanssa. Hakija saa vapautuksen tästä kertauskoulutuksesta, jos hän on läpäissyt luokka- tai tyyppikelpuutuksen tarkastuslennon, lentokokeen tai pätevyyden arvioinnin muun luokan tai tyypin lentokoneella.
- Jos hakijalla on sekä yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten maalentokoneiden luokkakelpuutus että TMG-kelpuutus, hän voi täyttää kohtie 1 ja 2 vaatimukset kummassa tahansa luokassa tai niiden yhdistelmässä ja jatkaa samalla kertaa kummankin kelpuutuksen voimassaoloa.
- Yksimoottoriset yhden ohjaajan potkuriturbiinilentokoneet. Jatkaakseen yksimoottoristen potkuriturbiinilentokoneiden luokkakelpuutuksen voimassaoloa hakijan on suoritettava hyväksytysti tarkastuslento tarkastuslentäjän kanssa kyseisellä luokalla kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien kolmen kuukauden aikana.
- Jos hakijalla on sekä yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten maalentokoneiden luokkakelpuutus että yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten vesilentokoneiden luokkakelpuutus, hän voi täyttää kohdan 2 vaatimukset kummassa tahansa luokassa tai niiden yhdistelmässä ja täyttää vaatimukset samalla kertaa kumpaakin kelpuutusta varten. Kummassakin luokassa on suoritettava vähintään yksi tunti vaaditusta ajasta ilma-aluksen päällikkönä ja kuusi vaadituista 12 lentoonlähdöstä ja laskusta.
Hakija, joka ei läpäise tarkastuslennon kaikkia osia ennen luokka- tai tyyppikelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää, ei saa käyttää kyseisen kelpuutuksen oikeuksia ennen kuin on läpäissyt tarkastuslennon.
Luokka- ja tyyppikelpuutuksen uusiminen
Jos luokka- tai tyyppikelpuutus on vanhentunut, hakijan on
- saatava hyväksytyssä koulutusorganisaatiossa kertauskoulutus, jos se on tarpeen kyseisen ilma-alusluokan tai -tyypin turvalliseen lentämiseen tarvittavan taitotason saavuttamiseksi, ja
- suoritettava hyväksytysti tarkastuslento
Opiskelu ammattilentäjäksi
-
Lentäjän ammatti tarjoaa sinulle mahdollisuuden kehittää itseäsi jatkuvasti, tehdä haasteellista työtä jossa yksikään työpäivä ei ole samanlainen.
Liikennelentäjäkoulutus on mahdollista suorittaa integroidusti, modulaarisesti tai MPL (MultiPilot License) tyyppisesti.
Modulaarisessa koulutusvaihtoehdossa oppilas suorittaa lupakirjat sekä kelpuutukset erillisinä kokonaisuuksina. integroidussa vaihtoehdossa koko ammattilentäjän koulutus suoritetaan yhtenä pakettina. MPL opiskelussa 50 prosenttia lentokoulutuksesta opiskelijat lentävät esimerkiksi Airbus simulaattorilla ja käyvät myös ATPL teoriat. Oikealla lentokoneella oppilaat lentävät paljon vähemmän ja oppilaat eivät saa muita kelpuutuksia kuin esimerkiksi Airbussiiin. Tämän lisäksi MPL koulutus on tällä hetkellä vielä rajoittunut siihen lentoyhtiöön kenen kanssa koulutus suoritetaan eli jos henkilö on esimerkiksi Finnairin MPL kurssilla ja jostain syystä ei työllistyisi niin hän ei voi mennä suoraan Lufthansalle vaikka lentokalusto olisikin samanlaista. Siksi TTT-Aviation suosittaa integroitua tai modulaarista koulusta jolloin oppilaille jää valinnan varaa enemmän työllistyä.
Modulaarinen koulutus kestää pidempään kuin integroitu vaihtoehto, joka on kalliimpi.
Keskimäärin ammattilentäjäksi koulutus kestää noin 2,5 vuotta.
TTT-Aviation ei tarjoa ammattiin tähtäävää lentokoulutusta, mutta tarjoamamme PPL(A) kurssi sekä yölentokelpuutus (NF) soveltuu kuitenkin erinomaisesti tulevan ammattilentäjän ensimmäiseksi askeleeksi. Opetttajamme ovat opiskelleeet ja opettaneet Salpauslennolla, Patria Pilot Trainingissä ja Suomen ilmailuopistolla.
Olipa tavoitteesi sitten lentäjän ammatti tai harrastus, Tarjoamme sinulle koulutusta ja osoitamme että sinulla taivas ei ole enää rajana!
PPL(A) – Yksityislentäjän lupakirja CPL(A) – Ansiolentäjän lupakirja ATPL(A) – Liikennelentäjän lupakirja IR(A) – Mittarilentokelpuutus ME – Monimoottorikelpuutus MCC – Ohjaamomiehistöyhteistyökurssi
-
Yleisesti periaatteena on, että IR- ja CPL-teoriat säilyvät voimassa 3 vuotta hyväksytyistä ilmailuviranomaisen (Trafin) kokeista. Koko IR- tai CPL-koulutus tulee siis saattaa päätökseen lentokoetta ja anomuksen lähettämistä myöten 3 vuodessa teoriakurssin aloitusajankohta ei tässä suhteessa ole määräävä.
Koulutuksen jälkeen ATPL-teoriat ATPL-lupakirjaa varten eivät koskaan vanhene, jos vain pitää CPL/IR:n voimassa, ja senkin IR-kelpuutuksen vanhenemisesta on vielä 7 vuotta aikaa uusia IR.
-
Trafin voimassa olevat koemaksut löytyy aina viimeisimmän voimassa olevan Trafin maksuasetuksen liitteiden maksutaulukoissa.
Teoriakoetilaisuuksia järjestetään Trafin toimitiloissa Helsingissä ja Rovaniemellä sekä pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan Lappeenrannan toimipisteessä. Ilmoittauduttaessa muualle kuin Helsingin tai Rovaniemen toimipisteeseen tulee lomakkeeseen täyttää toivotut koepäivät sekä mielellään vaihtoehtoinen koepäivä/päivät. Muut tiedustelut osoitteeseen teoriakokeet(at)trafi.fi.
Kokeiden suorituspaikkojen käyntiosoitteet:
Kumpulantie 9, 00520 Helsinki
Santamäentie 14 B, 96100 Rovaniemi
Valtakatu 49, 53100 Lappeenranta.
Esittelylennot, esittelykurssit, kustannusjakoperusteiset yksityislennot
-
Esittelylennot ovat lentoja, joiden tarkoituksena on esitellä lentotoimintaa uusien koulutettavien ja harrastajajäsenten hankkimiseksi. Esittelylennot eivät ole kaupallista toimintaa, vaikka niistä voidaan periä korvausta.
Esittelylentojen tulee täyttää seuraavat kriteerit: Lennon saa suorittaa hyväksytty lentokoulutusorganisaatio tai lentokerho, joka on perustettu edistämään harraste- ja vapaa-ajan ilmailua. Organisaatio ei voi olla olemassa vain esittelylentoja varten. Esittelylennoista ei saa tulla organisaation ulkopuolelle jaettavaa voittoa.
Jos toimintaan osallistuu muita kuin organisaation jäseniä, voivat kyseiset lennot olla ainoastaan pieni osa organisaation toimintaa. Pieneksi osaksi katsotaan Suomessa enintään 6 päivänä vuodessa tapahtuva esittelylentotoiminta. Päivittäisiä lentojen määriä ei ole rajoitettu. Esittelylennoilla käytettävä ilma-alus on joko organisaation omistama tai ilman miehistöä vuokrattu.
Lento on lyhytkestoinen lentokierros, jossa lentoon lähdön ja laskun on tapahduttava samalla lentopaikalla tai toimintapaikalla. Lennot on suoritettava päivällä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti.
Turvallisuudesta vastaavan henkilön on valvottava lentoja.
Esittelylennon voi suorittaa yksityislentäjän lupakirjan haltija, mutta lennosta peritty korvaus pitää tilittää kokonaan lentokerholle.Suomessa ovat lisäksi voimassa seuraavat ilmailumääräyksen lisävaatimukset:
Esittelylentoja tarjoavan organisaation tulee pitää kirjaa tehdyistä esittelylennoista ja niiden määristä. Kirjanpitoon tulee merkitä vähintään seuraavat tiedot: lennon päivämäärä, ilma-aluksen rekisteritunnus ja ilma-aluksen ohjaaja. Kirjanpito tulee säilyttää vähintään 2 vuotta.
Esittelylentoja tarjoavan organisaation on määriteltävä kirjallisesti tällaisia lentoja suorittavat ohjaajat sekä ylläpitää listaa näistä ohjaajista. Kirjanpito tulee säilyttää vähintään 2 vuotta.
Esittelylentoihin käytettävällä ilma-aluksella on oltava voimassa oleva ICAO Annex 8 tai EASA -lentokelpoisuustodistus. Esittelylentoja ei voi suorittaa ilma-aluksen luvalla ilmailuun tai väliaikaisella luvalla ilmailuun. Näin ollen esittelylentoja ei voi suorittaa ultrakevyellä lentokoneella eikä muilla tyyppihyväksymättömillä ilma-aluksilla.
Esittelylentoja tarjoavan organisaation on varmistettava että matkustajalle on tiedotettu, että esittelylento ei täytä kaupallisen lentotoiminnan turvallisuus- ja vakuutusvaatimuksia.
Esittelylennoista on toimijan ilmoitettava toimintaa koskevat tiedot Trafin antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lisätietoa löydät täältä. -
Esittelylento ei ole koulutusorganisaation hyväksytyn koulutusohjelman mukainen lento esimerkiksi harrasteilmailun (purjelento, moottoripurjelento, ultrakevyet, autogyrot) esittely- ja tutustumiskurssilla tai ensimmäinen koululento lentokoulutuksesta kiinnostuneille. Näissä eivät esittelylentojen vaatimukset ja kansalliset lisävaatimukset ole voimassa. Ensimmäisen koululennon toimintaohje löytyy Trafin verkkosivuilta.
-
Yksityislentojen kustannusten jakaminen tulee tapahtua seuraavasti:
- Lentojen kustannukset voidaan jakaa sillä edellytyksellä, että kaikki välittömät kustannukset jaetaan kaikkien ilma-aluksessa olevien henkilöiden kesken (ohjaaja mukaan lukien), ja että niiden henkilöiden määrä, joiden kesken nämä kustannukset jaetaan, on rajoitettu kuuteen. EASA on määritellyt suorat kustannukset seuraavasti: polttoainekustannukset, laskeutumismaksut, lentokenttämaksut ja lentokoneen vuokra.
- Yksityislentoja voi mainostaa ennakkoon, mutta mainonnassa on selkeästi ilmoitettava, että kyse on kustannusjakoperusteisesta yksityislennosta ja ettei kaupallisen ilmailun turvallisuus- ja vakuutusvaatimuksia noudateta. EASA sallii myös internet-portaalin kautta tapahtuvan markkinoinnin ( skyuber) ja on itse tehnyt sopimuksia vapaaehtoisista turvallisuusohjeista (safety charter) alalla olevien eurooppalaisten toimijoiden kanssa (Wingly, Coavmi ja Flyt).
- Kustannusten jako on mahdollista myös ultrakevyellä lentokoneella tai muulla tyyppihyväksymättömällä ilma-aluksella lennettäessä. Lupa ilmailuun kuitenkin oltava.
Esittelylennoista tulee ilmoittaa Trafille Ilmoitus Esittelylennoista-lomakkeen mukaisesti joka löytyy seuraavasta linkistä.